Asian vireilletulo
Ruokakesko Oy (”Ruokakesko”) on 29.10.2010 ilmoittanut Kilpailuvirastolle järjestelyn, jossa se hankkii Suomen Lähikauppa Oy:ltä Euromarket-myymälöiden liiketoiminnat Järvenpäässä, Forssassa, Imatralla ja Kaarinassa sekä Valintatalo Jäkärlän liiketoiminnan Turussa.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Ruokakesko kuuluu Kesko-konserniin, jonka emoyhtiö on Kesko Oyj. Kesko-konserni tuottaa yrittäjyyteen perustuvaa vähittäiskauppaa tukevia palveluja sekä investoi vähittäiskaupan liiketiloihin. Konserniin kuuluu neljä toimialaa: ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa. Ruokakesko harjoittaa päivittäistavarakauppaa Suomessa. Vähittäiskaupassa on yli tuhat K-kauppias-liiketoimintamallilla toimivaa K-ruokakauppaa, joiden toiminnasta vastaavat itsenäiset K-ruokakauppiaat. K-ruokakaupoista muodostuvat Ruokakeskon K-citymarket-, K-supermarket-, K-market- ja K-extra-ketjut. Päivittäistavaroiden tukkukaupassa Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro Oy harjoittaa hotelli-, ravintola- ja catering-toimialan tukkukauppaa Suomessa.
Euromarket Järvenpää, Euromarket Forssa, Euromarket Imatra, Euromarket Kaarina ja Valintatalo Jäkärlä Turussa ovat päivittäis- ja käyttötavaroita myyviä myymälöitä. Euromarket Järvenpään päivittäistavaroiden myyntipinta-ala vuonna 2009 oli [1000–1500][1] neliömetriä ja sen liikevaihto oli noin [4–8] miljoonaa euroa, Euromarket Forssan vastaavasti [1500–2000] neliömetriä ja [12–16] miljoonaa euroa, Euromarket Imatran [1500–2000] neliömetriä ja [8–12] miljoonaa euroa, Euromarket Kaarinan [1500–2000] neliömetriä ja [8–12] miljoonaa euroa ja Valintatalo Jäkärlän [500–1000] neliötä ja [alle 500 000] euroa (myymälä on avattu lokakuussa 2009).
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Ruokakeskon maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2009 oli noin 8,4 miljardia euroa, josta noin 7 miljardia euroa kertyi Suomesta. Yrityskaupan kohteiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli noin [40–50] miljoonaa euroa ja se kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Yrityskaupan osapuolilla on päällekkäistä toimintaa päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskaupan myynti- ja hankintamarkkinoilla Suomessa.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoille voidaan yrityskaupan ilmoittajan mukaan Kilpailuviraston aiempaan tapauskäytäntöön[2] viitaten yleensä katsoa kuuluviksi sellaiset päivittäistavaroiden koko tuotevalikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät, jotka toimivat pääsääntöisesti itsepalveluperiaatteella. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoihin kuuluvat ennen kaikkea elintarvikkeet ja juomat. Myös ns. non-food-tuotteet, kuten tupakkatuotteet ja kodin käyttötavarat kuuluvat päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoihin.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoilla toimivat hyper- ja supermarkettien sekä pien- ja valintamyymälöiden ohella myös huoltoasema- ja liikennemyymälät. Edellä mainittujen lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa, myymäläautoissa, kioskeissa ja sähköisessä kaupassa. Erityyppiset päivittäistavaroita tarjoavat myymälät ovat ilmoittajan mukaan toisiaan korvaavia ja kuluttajien näkökulmasta vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Päivittäistavarakauppaa harjoitetaan pääasiassa valtakunnallisten ketjujen kautta.
Relevanttien maantieteellisten markkinoiden osalta ilmoittaja viittaa Kilpailuviraston ja Euroopan komission aiempaan tapauskäytäntöön, jossa relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat niistä myymälöistä, jotka sijaitsevat kuluttajan näkökulmasta 20–30 minuutin ajomatkan päässä.[3]
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat käsittävät päivittäistavaroiden myynnin valmistajalta tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä muille yrityksille. Hankintamarkkinoihin kuuluvat sekä hankintapalvelut että niihin liittyvät logistiikkapalvelut.
Ilmoittaja viittaa Kilpailuviraston aiempaan tapauskäytäntöön ja katsoo, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat ovat maantieteellisesti Suomea laajemmat.[4] Ilmoittaja on kuitenkin toimittanut Kilpailuvirastolle Suomen päivittäistavaroiden hankintamarkkinoita koskevat luvut.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoille voidaan ilmoittajan mukaan katsoa kuuluviksi kestokulutus- ja erikoistavarat, joita kuluttajat voivat hankkia päivittäistavarakauppojen ohella myös esimerkiksi tavarataloista, erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista. Nämä käyttötavarat ovat erityisesti asumiseen, pukeutumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä tuotteita. Käyttötavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinat ovat ilmoittajan mukaan valtakunnalliset tai ainakin alueelliset. Ilmoittaja on toimittanut kuitenkin Kilpailuvirastolle myös paikkakuntakohtaiset tiedot.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat käsittävät ilmoittajan mukaan käyttötavaroiden myynnin valmistajalta tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä muille yrityksille. Ilmoittajan mukaan näiden markkinoiden voidaan katsoa olevan Suomea laajemmat.
Kilpailuviraston markkinatoimijoilta saamien selvitysten mukaan ilmoittajan näkemys relevanteista markkinoista vaikuttaa pääosin puheena olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin soveltuvalta. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, ettei relevanttien markkinoiden tarkempi määrittely ole tarpeen puheena olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.
Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointi
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinat
Kilpailuvirasto on tarkastellut päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoita niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.
Ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo Suomessa vuonna 2009 oli noin [13–15] miljardia euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [30–40] %. K-ryhmän pääkilpailijoita ovat S-ryhmä ja Lähikauppa: valtakunnallisella tasolla S-ryhmän markkinaosuus oli noin [40–50] % ja Lähikaupan[5] markkinaosuus noin [0–10] %. Loppuosa markkinoista on jakautunut pienempien toimijoiden kesken.
Valtakunnallisesti yrityskaupalla ei näyttäisi juurikaan olevan vaikutusta vallitsevaan kilpailutilanteeseen päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa.
Järvenpäässä ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo vuonna 2009 oli noin [110–150] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [30–40] %. S-ryhmän markkinaosuus Järvenpäässä oli noin [40–50] %, Lähikaupan noin [10–20] % ja Lidlin noin [0–10] %. Järvenpäässä Euromarket, K-Citymarket ja S-ryhmän Prisma sijaitsevat lähellä toisiaan. Yrityskaupan toteuttamisen jälkeen K-ryhmä muuttaa Euromarketin K-supermarketiksi.
Forssassa ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo vuonna 2009 oli noin [50–70] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [50–60] %. S-ryhmän markkinaosuus Forssassa oli noin [20–30] %, Lähikaupan noin [0–10] % ja Lidlin lähes [0–10] %.
S-ryhmä on avannut syyskuussa 2010 Forssaan Prisman, jonka myötä ilmoittajan mukaan S-ryhmän markkinaosuus tulee nousemaan vuoden 2009 luvusta. Vastaavasti yrityskaupan osapuolten markkinaosuus tulee ilmoittajan arvion mukaan laskemaan.
Myös Forssassa Euromarket, K-Citymarket ja S-ryhmän Prisma sijaitsevat lähellä toisiaan. Yrityskaupan toteuttamisen jälkeen K-ryhmä muuttaa Euromarketin K-supermarketiksi.
Imatralla ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo vuonna 2009 oli noin [80–120] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [40–50] %. S-ryhmän markkinaosuus Imatralla oli noin [30–40] %, Lähikaupan noin [10–20] % ja Lidlin noin [0–10] %. Imatralla S-ryhmä on ilmoittajan mukaan avannut uuden S-marketin lähelle Euromarkettia syksyllä 2009, eikä sen markkinaosuus vielä näy vuoden 2009 luvuissa.
Myös Imatralla Euromarket, K-Citymarket ja S-ryhmän Prisma sijaitsevat lähellä toisiaan. Yrityskaupan toteuttamisen jälkeen K-ryhmä muuttaa Euromarketin K-supermarketiksi.
Kaarinassa ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo vuonna 2009 oli noin [80–100] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [40–50] %. S-ryhmän markkinaosuus Kaarinassa oli noin [30–40] % ja Lähikaupan noin [0–10] %. Lidlin markkinaosuus oli noin [0–10] %. Myös Kaarinassa Euromarket muutetaan K-supermarketiksi. Se sijaitsee lähellä S-ryhmän Prismaa.
Turussa ilmoittajan mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo vuonna 2009 oli noin [450–550] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [40–50] %. S-ryhmän markkinaosuus Turussa oli noin [30–40] % ja Lähikaupan noin [10–20] %.
Turun ja Kaarinan osalta ilmoittaja toteaa, että etäisyydet alueella ovat lyhyitä ja asiakkaille on siten tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia ostospaikkoja. Esimerkiksi Kaarinan keskustasta pääsee autolla noin 10–15 minuutissa Turun keskustaan.
Kun otetaan huomioon päivittäistavaroiden vähittäiskaupan toimijoiden myymäläverkostot Järvenpäässä, Forssassa, Imatralla, Kaarinassa, Turussa ja niiden lähiympäristössä, Kilpailuviraston arvion mukaan asiakkaille jää yrityskaupan jälkeenkin riittävästi vaihtoehtoisia, keskenään kilpailukykyisiä asiointipaikkoja. Asiakas voi siten halutessaan asioida muuallakin kuin K-ryhmän myymälöissä. Vaikka yrityskaupan kohteena on Lähikaupan Euromarketteja, yrityskaupan jälkeenkin markkinoille jää kilpailua myös suurimpien myymälöiden välille.
Arvioidessaan tämän yrityskaupan kilpailuvaikutuksia Kilpailuvirasto on edellä kuvatulla tavalla kiinnittänyt erityisesti huomiota yrityskaupan kohteena olevien Euromarkettien myynnin määriin, markkinaosuuksiin, niiden sijoittautumiseen paikallisessa myymäläverkostossa sekä asiointietäisyyteen. Vaikka K-ryhmällä on vahva markkina-asema, Kilpailuviraston selvitysten perusteella ei voida todeta, että yrityskauppa synnyttäisi tai vahvistaisi päivittäistavaroiden vähittäiskaupan osalta sellaista kilpailunrajoituslaissa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat
Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan ja päivittäistavaroiden hankintamarkkinoiden välillä vallitsee selkeä riippuvuus. Keskeiset vähittäiskaupan toimijat ovat integroituneet vertikaalisesti hankintamarkkinoille. Huomattava osa päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa myydyistä tuotteista ostetaan keskitetysti ja jaetaan valtakunnallisten logistiikkakanavien kautta. Markkinatoimijan asema päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa vaikuttaa suoraan sen asemaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla.
Ilmoittajan mukaan K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoista vuonna 2009 oli noin [30–40] % ja hankinnan kohteen markkinaosuus oli noin [0–10] %. S-ryhmän markkinaosuus oli vastaavasti ilmoittajan mukaan noin [40–50] %.
Käsillä olevassa yrityskaupassa Lähikaupalta K-ryhmälle siirtyvä vähäinen osuus hankinnoista ei käytännössä muuta markkinatoimijoiden tämänhetkisiä voimasuhteita hankintamarkkinoilla. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, ettei yrityskaupalla ole haitallisia vaikutuksia päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinat
Ilmoittajan mukaan käyttötavaroiden vähittäiskaupan myynnin arvo ja osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet vuonna 2009 olivat:
| Kokonaismyynti (miljoonaa euroa) | Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus (%) | |
| Suomi | [9000–11 000] | [10–20] |
| Järvenpää | [70–90] | [20–30] |
| Forssa | [20–40] | [30–40] |
| Imatra | [50–70] | [20–30] |
| Kaarina | [50–70] | [20–30] |
| Turku | [350–450] | [10–20] |
K-ryhmän pääkilpailijan S-ryhmän valtakunnallinen markkinaosuus vuonna 2009 oli noin [10–20] % ja yrityskaupan kohteena olevilla Euromarket- ja Valintatalopaikkakunnilla S-ryhmän markkinaosuus vaihtelee 10–20 % välillä. Kyseisillä paikkakunnilla käyttötavaroiden vähittäiskaupassa toimii myös muun muassa Tokmanni-konserni.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinoiden osalta Kilpailuviraston selvityksissä ei ole tullut esiin mitään sellaista, minkä perusteella käsillä olevalla yrityskaupalla voitaisiin nähdä olevan merkittäviä kilpailuvaikutuksia.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat
Ilmoittajan mukaan käyttötavaroiden hankintamarkkinoista ei ole tilastoja eikä ilmoittajalla näin ollen ole näitä markkinoita koskevia tarkempia tietoja.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoiden osalta Kilpailuviraston selvityksissä ei ole tullut esiin mitään sellaista, minkä perusteella käsillä olevalla yrityskaupalla voitaisiin nähdä olevan merkittäviä kilpailuvaikutuksia.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Ruokakesko Oy hankkii Suomen Lähikauppa Oy:ltä Euromarket-myymälöiden liiketoiminnat Järvenpäässä, Forssassa, Imatralla ja Kaarinassa sekä Valintatalo Jäkärlän liiketoiminnan Turussa. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla
Sovelletut säädökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Ks. esim. Kilpailuviraston päätös 4.1.2006 SOK / Suomen Spar Oyj, dnro 657/81/2005.
[3] Ks. esim. Kilpailuviraston päätös 4.1.2006 SOK / Suomen Spar Oyj, dnro 657/81/2005 ja komission päätös 3.7.2008 COMP / M.5112 – REWE / Plus Discount.
[4] Kilpailuviraston päätös 4.1.2006 SOK / Suomen Spar Oyj, dnro 657/81/2005.
[5] Tässä päätöksessä Lähikaupan markkinaosuusluvuista on vähennetty yrityskaupan kohteiden markkinaosuudet.