Asian vireilletulo
E.ON Scandinavia AB (jäljempänä E.ON Scandinavia) ja Espoon kaupunki ovat 18.10.2001 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle yrityskaupan, jossa ne hankkivat yhteisen määräysvallan Espoon Sähkö Oyj:ssä (jäljempänä Espoon Sähkö). On mahdollista, että E.ON Scandinavia kyseisen yrityskaupan toisessa vaiheessa saavuttaa yksinomaisen määräysvallan Espoon Sähkössä.
Yrityskauppajärjestely
Ensimmäinen vaihe
Kilpailuvirastolle ilmoitetussa yritysjärjestelyssä E.ON Scandinavia ryhtyy käyttämään Espoon kaupungin kanssa yhteistä määräysvaltaa Espoon Sähkössä. Tällä hetkellä Espoon kaupunki omistaa Espoon Sähkön osakkeista 68,02 prosenttia ja käyttää yksinomaista määräysvaltaa yhtiössä. Yritysjärjestelyn ensimmäisessä vaiheessa E.ON Scandinavia hankkii Espoon kaupungilta 34,01 prosenttia Espoon Sähkön osakkeista, jolloin myös Espoon kaupungille jää 34,01 prosenttia osakekannasta. Loput osakkeet jakaantuvat seuraavasti: Fortum Oyj 27,63 prosenttia ja muut osakkeenomistajat 3,66 prosenttia. Espoon Sähkö Oyj:n omassa hallussa on 0,68 prosenttia osakkeista. Osakekauppasopimus on allekirjoitettu 30.9.2001. Samassa yhteydessä osapuolet ovat solmineet osakassopimuksen, jonka määräysten perusteella E.ON Scandinavia ja Espoon kaupunki tulevat käyttämään yhteistä määräysvaltaa yhtiössä. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yrityskaupan kokouksessaan 8.10.2001.
Toinen vaihe
Järjestelyn ensimmäisen vaiheen seurauksena E.ON Scandinavia esittää arvopaperimarkkinalain 6 luvun 6 §:n mukaisen pakollisen lunastustarjouksen Espoon Sähkön muille osakkeenomistajille näiden omistamista osakkeista. Lunastustarjous esitetään kuukauden sisällä ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta (closing).
E.ON Scandinavian ja Espoon kaupungin välinen osakassopimus sisältää päätöksentekoa koskevat määräykset myös sellaisen tapauksen varalta, että E.ON-konserni (jäljempänä E.ON) saavuttaa enemmistöosakkuusaseman, mutta Espoon kaupungilla säilyy vähintään 25 prosentin osuus Espoon Sähkön osakkeista. Osakassopimuksen mukaan eräiltä päätöksiltä vaaditaan tällöinkin yksimielisyyttä: kaupungin hyväksyntää edellytetään muun muassa liiketoimintasuunnitelmalle sekä budjetille, jotka koskevat Espoon Sähkön olemassa olevaa ja vakiintunutta liiketoimintaa. Jos yksimielisyyttä ei tältä osin saavuteta, liiketoimintasuunnitelma tai budjetti asetetaan yksinkertaisesti edellisen vuoden tasolle inflaatiovaikutus huomioon ottaen. Kilpailuvirasto katsoo, että liiketoimintasuunnitelmaa ja budjettia koskevilta päätöksiltä edellytetty yksimielisyys merkitsee, että E.ON:in ja Espoon kaupungin määräysvalta säilyy edelleen yhteisenä. Jotta E.ON:ille muodostuisi yksinomainen määräysvalta Espoon Sähkössä, tämä edellyttäisi, että E.ON saavuttaisi osake-enemmistön ja Espoon kaupungin omistusosuus laskisi alle 25 prosentin. Näin ollen E.ON:ille siirtyy pakollisen lunastustarjouksen seurauksena yksinomainen määräysvalta Espoon Sähkössä ainoastaan, jos myös Espoon kaupunki tällöin luopuu osakkeistaan.
Myyntioptio
Osakassopimuksen mukaan Espoon kaupungilla on oikeus luovutusajankohdan (closing) ensimmäisen vuosipäivän ja 31.12.2004 välisenä aikana myydä E.ON:ille kaikki sillä jäljellä olevat Espoon Sähkön osakkeet. Käsillä olevassa Kilpailuviraston yrityskauppapäätöksessä ei arvioida Espoon kaupungin myyntioption mahdollista realisoitumista. Yrityskauppapäätös kattaa ainoastaan 1) E.ON Scandinavian ja Espoon kaupungin yhteisen määräysvallan syntymisen sekä 2) mahdollisen yksinomaisen määräysvallan siirtymisen E.ON Scandinavialle pakollisen lunastustarjouksen seurauksena.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
E.ON-konserni
E.ON AG -konserni on muodostunut saksalaisten VEBA AG:n ja VIAG AG:n fuusioituessa vuonna 2000. E.ON-konserni toimii energiasektorin lisäksi muun muassa öljyteollisuuden, kemianteollisuuden, logistiikan ja telekommunikaation parissa sekä kiinteistöalalla. Konsernin energialiiketoiminnat on keskitetty E.ON Energie AG:hen (jäljempänä E.ON Energie), johon on yhdistetty VEBA-konserniin kuuluneen PreussenElektran sekä VIAG-konserniin kuuluneen Bayernwerkin toiminnot. E.ON Energie keskittyy tytäryhtiöidensä kautta sähkön tuottamiseen, siirtoon, jakeluun ja myyntiin, maakaasun tukkumyyntivälitykseen ja paikalliseen jakeluun sekä veden tarjontaan. Vuonna 2000 E.ON Energie myi sähköä noin 211 terawattituntia ja sen sähköntuotantokapasiteetti oli noin 30 000 megawattia. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Saksa, Sveitsi, Alankomaat, Itävalta ja Skandinavia. Ruotsissa rekisteröity E.ON Scandinavia AB on E.ON Energien tytäryhtiö.
E.ON Scandinavia käyttää määräysvaltaa ruotsalaisessa energiayhtiössä Sydkraft AB:ssa. Lisäksi E.ON-konsernilla on vähemmistöosakkuus Suomen markkinoilla aktiivisesti toimivassa Graninge AB:ssa, jossa Euroopan komission mukaan käyttävät yhteistä määräysvaltaa ranskalainen Electricité de France sekä eräät yksityishenkilöt.[1] E.ON-konsernilla ei ole toistaiseksi energia-alan liiketoimintoja Suomessa. E.ON Scandinavia ja sen tytäryhtiö Sydkraft AB käyvät tosin kauppaa sähköjohdannaisilla NordPool-sähköpörssissä, joka toimii Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueilla. E.ON:in Suomen liikevaihtoa kerryttävät lähes pelkästään tytäryhtiöt Stinnes AG ja Degussa AG, jotka toimivat logistiikan ja kemianteollisuuden aloilla. Stinnes-ryhmään kuuluvat muun muassa Kiitolinja Oy, Schenker Oy sekä Cargo Express Oy. Lisäksi Suomessa toimii E.ON-konserniin kuuluva Viterra Energy Services Oy (entinen Raab Karcher Energy Services Oy), jonka liiketoimintaan kuuluu teknisten kotitaloustuotteiden suunnittelu, valmistus, maahantuonti ja myynti. Yhtiö keskittyy erityisesti vedenkulutuksen ja -toimituksen sekä aluelämmityksen mittaukseen sekä muihin mittausjärjestelmiin.
Espoon Sähkö Oyj
Espoon Sähkön pääasialliset liiketoiminta-alueet ovat sähkö- ja lämpöenergian tuotanto, jakelu ja myynti. Joensuun Energia Oy kuuluu Espoon Sähkö -konserniin kokonaan omistettuna tytäryhtiönä. Lisäksi Espoon Sähkö käyttää yhdessä Helsingin Energian ja Vantaan Energia Oy:n kanssa yhteistä määräysvaltaa Suomen Energia-Urakointi Oy:ssä, joka toimii lähinnä sähköverkkourakoinnin markkinoilla. Espoon Sähkö -konsernin sähkönmyynti oli vuonna 2000 noin 2,7 terawattituntia ja kaukolämmön myynti noin 2 terawattituntia. Yhtiön sähköntuotantokapasiteetti oli 130 megawattia ja lämmöntuotantokapasiteetti 829 megawattia. Lisäksi Espoon Sähkö myy jonkin verran maakaasua Espoossa ja Kirkkonummella. Espoon Sähköllä ei ole Suomen ulkopuolista toimintaa lukuun ottamatta osallistumista fyysisen sähkön sekä sähköjohdannaisten kauppaan NordPool-sähköpörssissä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
E.ON:in maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2000 oli yli 500 miljardia markkaa. Espoon kaupungin ja Espoon Sähkön kilpailuoikeudellisen liikevaihdon määrittäminen perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta. Päätöksen 5 §:ssä todetaan, että julkisyhteisön elinkeinotoiminnan liikevaihtoon ja julkisyhteisön määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön liikevaihtoon luetaan saman julkisyhteisön harjoittaman muun elinkeinotoiminnan ja julkisyhteisön määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden liikevaihdot, jos julkisyhteisö yhteensovittaa näiden taloudellista päätöksentekoa. Käsillä olevan yrityskaupan osalta Espoon kaupungin liikevaihdoksi lasketaan ainoastaan Espoon Sähkön liikevaihto, sillä Espoon kaupunki ei Kilpailuviraston tietojen mukaan yhteensovita Espoon Sähköä koskevaa taloudellista päätöksentekoa muiden liiketoimintojensa tai määräysvallassaan olevien muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Espoon Sähkön kilpailunrajoituslain mukainen liikevaihto vuonna 2000 oli [900–1 000][2] miljoonaa markkaa. Näin ollen kilpailunrajoituslain 11 a §:ssä määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät. Koska Espoon Sähkö harjoittaa liiketoimintaa Suomessa ja hoitaa pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Kilpailuvaikutukset
E.ON:illa ja Espoon Sähköllä ei ole Suomessa päällekkäisiä liiketoimintoja, ellei oteta lukuun sähköjohdannaisten kauppaa pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPoolissa. Tältäkään osin osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä 15 prosenttia. Fyysistä sähköä Espoon Sähkö osti NordPoolista vuonna 2000 noin [ ] terawattituntia, joka vastasi noin [ ] prosenttia NordPoolin fyysisen sähkökaupan kokonaisvolyymistä. Espoon Sähkö ei myynyt sähköä NordPooliin vuonna 2000. [ ].
Seuraavat luvut sähkön- ja lämmöntuotannon sekä sähkönjakelun markkinoilta kuvastavat Espoon Sähkön asemaa Suomen energiamarkkinoilla. Sähköntuotannon määrä Suomessa oli vuonna 2000 noin 67,2 terawattituntia, josta tuotettiin yhdyskuntien kaukolämmön tuotannon yhteydessä noin 12,8 terawattituntia. Espoon Sähkö -konsernin oma sähköntuotanto oli vuonna 2000 yhteensä 0,764 terawattituntia, joka tuotettiin lähes kokonaisuudessaan kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa. Näin ollen Espoon sähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 1,1 prosenttia ja kaukolämmityksen yhteydessä tapahtuvasta yhteistuotannosta noin 6 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin Suomessa 25,5 terawattituntia vuonna 2000, josta Espoon Sähkön osuus oli noin 7 prosenttia. Energiamarkkinaviraston lausunnon mukaan Espoon Sähkö -konsernin osuus 400 voltin jännitteellä Suomessa siirretystä sähkön määrästä oli 4,95 prosenttia vuonna 2000.
Asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla. Myöskään markkinaosapuolten Kilpailuvirastolle toimittamien lausuntojen perusteella ei ole syytä olettaa, että yrityskaupan seurauksena kilpailu Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla merkittävästi rajoittuisi.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa E.ON Scandinavia AB ja Espoon kaupunki ryhtyvät käyttämään yhteistä määräysvaltaa Espoon Sähkö Oyj:ssä. Virasto hyväksyy myös E.ON Scandinavia AB:lle pakollisen lunastustarjouksen seurauksena mahdollisesti syntyvän yksinomaisen määräysvallan Espoon Sähkö Oyj:ssä. Yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Komission päätös IV/M.1169 – EDFI/Graninge, 25.5.1998.
[2] Hakasulkein merkityistä kohdista tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.