Tiivistelmä
Markkinaoikeuden päätös MAO:8/20 annettu 17.1.2020. Lainvoimainen. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Markkinaoikeus kielsi
- 100.000 euron sakon uhalla Suomen Rahoitusyhtiö Oy:tä tarjoamasta alle 2.000 euron suuruisia vakuudellisia luottoja sellaisin ehdoin, että kuluttajien kanssa tehtävien luottosopimusten todellinen vuosikorko ylittää kuluttajansuojalain 7 luvussa tarkoitetun luottokustannusten enimmäismäärän, johon luetaan myös luotonantajan tiedossa olevat maksullisesta takauksesta aiheutuvat kustannukset;
- 100.000 euron sakon uhalla Suomen Rahoitusyhtiö Oy:tä käyttämästä kuluttajaluoton myöntämiseen liittyvässä asioinnissa lisämaksullista viestipalvelua;
- 100.000 euron sakon uhalla Suomen Rahoitusyhtiö Oy:tä käyttämästä sopimusehtoa, jonka perusteella lainaa ottanut kuluttaja joutuu maksuviivästyksestään johtuen suorittamaan lainanantajalle lakisääteiset viivästysseuraamukset ylittävää sopimussakkoa;
- 100.000 euron sakon uhalla Suomen Rahoitusyhtiö Oy:tä käyttämästä sopimusehtoa, jolla annetaan virheellinen kuva yhtiön kautta kuluttajille tarjottaviin luottosopimuksiin sovellettavasta pakottavasta lainsäädännöstä;
- Rq Tieto Oy:tä, Hasa Bros. Oy:tä ja henkilökohtaisesti vastaajayhtiöissä vastuuasemassa toiminutta henkilöä kullekin erikseen asetettavan 100.000 euron sakon uhalla perimästä kuluttajaluottosuhteeseen perustuvia saatavia siltä osin kuin velalliselta peritään edellä kohdassa 1 tarkoitettuja kuluttajansuojalain 7 luvussa tarkoitetun luottokustannusten enimmäismäärän ylittäviä korkoja, edellä kohdassa 2 tarkoitetusta maksullisesta viestipalvelusta syntyneitä maksuja tai edellä kohdassa 3 tarkoitettua lakisääteiset viivästysseuraamukset ylittävää sopimussakkoa.
Asiassa oli arvioinnin kohteena vastaajien luotonantoa ja saatavien perintää koskevat menettelytavat vuosina 2014 ja 2015. Suomen Rahoitusyhtiö Oy:n kautta tapahtuva luoton myöntämiseen liittyvä toiminta ja saatavien perintä oli hajautettu useisiin kotimaisiin yhtiöihin sekä muun muassa Panamaan ja Seychelleille rekisteröityihin veroparatiisiyhtiöihin. Vastaajien mukaan Suomen Rahoitusyhtiö Oy:n kautta tapahtuvassa luoton myöntämisessä oli kysymys ns. vertaislainatoiminnasta, johon ei menettelyn tekoaikana voimassa ollutta kuluttajansuojalain 7 lukua tullut soveltaa. Lisäksi vastaajien mukaan kaikki kokonaisuuteen liittyvät yritykset olivat itsenäisiä toisistaan erillisiä yhtiöitä, eikä yhtiöissä vastuuasemissa olevilla henkilöillä ollut sellaista mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöiden toimintaa, kun kuluttaja-asiamies esitti.
Markkinaoikeus totesi kokonaisarvioinaan, että Suomen Rahoitusyhtiö Oy:lle oli siirtynyt käytännössä täysi määräysvalta edustaa luotonantajia kaikissa velkasuhteeseen liittyvissä asioissa. Vastaajat eivät myöskään näyttäneet toteen, että kysymyksessä olisi ollut aito vertaislainatoiminta. Menettelyyn oli siten markkinaoikeuden mukaan sovellettava kuluttajansuojalain 7 luvun kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä.
Arvioituaan kiellettäväksi vaadittuja luoton myöntämiseen liittyviä menettelytapoja ja sopimusehtoja kuluttajansuojalain ja korkolain nojalla markkinaoikeus katsoi, että Suomen Rahoitusyhtiö oli menetellyt
- kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n vastaisesti, kun yhtiön tarjoaman luoton todellinen vuosikorko oli ylittänyt 50,5 %;
- kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 2 momentin 3 kohdan vastaisesti, kun yhtiö oli käyttänyt kuluttajaluottojen myöntämiseen liittyvässä asioinnissa lisämaksullista tekstiviestipalvelua;
- kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti, kun lainan takaisinmaksun viivästymisen seuraamuksena kuluttajan maksettavaksi tulevan viivästyskoron ja sopimussakon yhteismäärä oli ylittänyt korkolain 4 §:ssä todetun viivästyskoron määrän;
- kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti, kun yhtiö oli ehdoissaan rajannut luotonannon kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalan ulkopuolelle.
Arvioituaan kokonaisuuteen liittyvää saatavien perintää perintälain nojalla markkinaoikeus katsoi perintäyhtiö Rq Tieto Oy:n ja Hasa Bros. Oy:n menetelleen perintälain 4 §:n 1 momentin vastaisesti, koska yhtiöiden oli asiassa tarkemmin esitetyn selvityksen perusteella tullut olla selvillä perimiensä saatavien perusteettomuudesta.
Lisäksi markkinaoikeus katsoi, että asiassa oli myös erityinen syy määrätä yrityskokonaisuuteen liittyvälle henkilölle kielto henkilökohtaisesti. Henkilö oli ollut päättävässä asemassa sekä Rq Tieto Oy:ssä että Hasa Bros. Oy:ssä ja hoitanut molemmissa yhtiöissä perintätoimeksiantoja. Lisäksi henkilö oli ollut keskeisessä asemassa monissa muissa luotonantoon liittyneissä asiakokonaisuuteen kytkeytyvissä yhtiöissä.
Tiedotteet
- KKV:n tiedote 4.2.2020: Uhkasakolla tehostetut kiellot pikaluottoyhtiölle, perintätoimistolle, lakiasiaintoimistolle ja yhtiöissä toimineelle vastuuhenkilölle
- Hakemus markkinaoikeudelle 7.1.2016: Kohtuuttomat luottoehdot ja saatavien perintä
- Kuluttaja-asiamiehen avustusasiat käräjäoikeudessa 12.12.2014: