Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies määräsi markkinointikiellon GNP Energy Finland Oy:lle 13.6.2023.
Kuluttaja-asiamies kielsi GNP Energy Finland Oy:tä muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä toistaiseksi voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, jossa hinnan muuttaminen edellyttää yhtiön kuluttajalle lähettämää ennakkoilmoitusta, sellaiseksi pörssisähkön hintaa suoraan seuraavaksi sopimukseksi, jonka yhteydessä edellä mainittua ennakkoilmoitusta ei sähkömarkkinalain 93 §:n 1 ja 4 momentin mukaan edellytetä.
Kieltoa on noudatettava kahdeksankymmenentuhannen (80.000) euron sakon uhalla.
Kielto perustuu kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin ja 3 luvun 2 §:n sekä sähkömarkkinalain 93 §:n 1 ja 4 §:n säännöksiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tuli syksyllä 2022 lukuisia kuluttajayhteydenottoja liittyen GNP Energy Finland Oy:n (jäljempänä ”GNP”) tekemiin hinnankorotuksiin ja muihin sopimusmuutoksiin kuluttajien toistaiseksi voimassa olevissa sähkönmyyntisopimuksissa. Yhteydenotot koskivat erityisesti muutoksia niissä sopimuksissa, jotka siirtyivät GNP:lle Lumo Energia Oy:ltä 1.9.2022 lukien.
GNP ilmoitti kuluttajille sopimuksen hinnoittelurakennetta koskevasta muutoksesta siten, että kuluttajan kiinteähintainen sähkönmyyntisopimus muuttui sähköpörssin hintaa suoraan seuraavaksi FLEX-sopimukseksi. GNP perusteli tekemäänsä sopimusmuutosta sähkön markkinahinnan ja sähkönhankintakustannustensa huomattavalla nousulla, minkä seurauksena yhtiö oli joutunut arvioimaan hinnoittelujärjestelyjään uudestaan.
GNP oli jo aiemmin vuonna 2018 menetellyt vastaavalla tavalla ja antanut tuolloin kuluttaja-asiamiehelle sitoumuksen, jonka mukaan yhtiö ”luopuu menettelystä, jossa yhtiö muuttaa yksipuolisella ilmoituksella kuluttajan kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen pörssihintaan perustuvaksi vaihtuvahintaiseksi sopimukseksi ilman kuluttajan nimenomaista hyväksyntää”.
GNP ei ollut syksyllä 2022 noudattanut antamaansa sitoumusta ja perusteli tätä sillä, että poikkeuksellinen markkinatilanne oli vaatinut toimenpiteitä, jotta liiketoiminta voidaan varmistaa ja sähköntoimitus asiakkaille turvata. Sen sijaan, että GNP olisi moninkertaistanut toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten hintaa kiinteällä hinnalla, niin muuttamalla sopimuksia sähköpörssin hintaan perustuviksi oli yhtiön mukaan nimenomaan toimittu kuluttajien etujen mukaisesti. Yhtiö viittasi siihen, että kuluttajat olivat myöhemmin hyötyneet pörssisähkön hinnan alentumisesta ja se myös katsoi, että sillä oli ollut sähkömarkkinalain (SML) 93 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu erityinen syy sopimusmuutokselleen.
Kuluttaja-asiamies katsoi, ettei sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain sopimusmuutoksia koskevia säännöksistä voida kuitenkaan tarkastella pelkästään sen valossa, millainen tilanne sähkömarkkinoilla sähkön hinnan osalta kulloinkin vallitsee. Syksyn 2022 tilanteessa kaikkien kuluttajille tarjolla olleiden sopimusten hinnat nousivat ja myös pörssihinnat kohosivat korkealle, jolloin seurauksena oli, että monet pörssihintaisella sopimuksella olleet kuluttajat joutuivat vaikeuksiin suurten sähkölaskujensa takia. Pörssisähkösopimus oli siten tässä vaiheessa kuluttajien kannalta varsin kallis, mutta vuodenvaihteen 2022–23 jälkeen pörssisähkö muuttui taas edullisemmaksi.
Kiellon perusteluiden mukaan sähkönmyyntisopimus, jonka kuluttaja tekee määrätyllä hinnalla ja jossa hinnanmuutoksiin sovelletaan SML:n 93 §:n 1 ja 4 momentin mukaista menettelyä ja toisaalta sopimus, jossa hinta vaihtelee jatkuvasti jonkin ulkoisen viitearvon, kuten sähköpörssin tuntihinnan perusteella, ovat kuluttajan kannalta katsottuina sopimustyyppeinä keskeisiltä osiltaan erilaisia.
Kuluttajille tarjottavat sähkönmyyntisopimukset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan eli toistaiseksi voimassa oleviin kiinteähintaisiin sopimuksiin, määräaikaisiin sopimuksiin ja sähköenergian pörssihintaa seuraaviin sopimuksiin. Nämä sopimukset muodostavat kukin oman itsenäisen sopimustyyppinsä, joissa sopimusmuutokset ovat sallittuja vain sopimustyyppien sisällä SML:n 93 §:ssä säädetyillä edellytyksillä, mutta myyjä ei sen sijaan voi yksipuolisella ilmoituksellaan muuttaa sopimustyyppiä kokonaan toiseksi ilman kuluttajan nimenomaista hyväksyntää.
Sähkönmyyntisopimuksissa on olennaisia eroja ja kuluttajan on voitava itse tehdä valintansa sopimustyyppien kesken riippuen siitä, mitä sopimuksen ominaisuutta hän kulloinkin erityisesti painottaa. Määrätyllä hinnalla tehty toistaiseksi voimassa oleva sähkönmyyntisopimus antaa kuluttajalle tiettyä hintavakautta, koska sopimuksen hinta on kiinteä ja hinnanmuutokset edellyttävät SML:n 93 §:n mukaista perustetta ja kuluttajalle annettavaa ennakkoilmoitusta. Suurin hintavakaus on määräaikaisissa sopimuksissa, joissa hintaa ei voi joitakin poikkeustilanteita, kuten veronkorotuksia, lukuun ottamatta sopimusaikana muuttaa. Pörssihintaan perustuvat sopimuksissa kuluttaja joutuu puolestaan varautumaan toistuviin hinnanvaihteluihin.
Sähkön pörssihinta voi olla ajoittain edullinen ja myös edullisempi kuin määrätyllä hinnalla tehdyn sopimuksen hinta, mutta riski mahdollisista hintapiikeistä ja muista kalliin pörssihinnan jaksoista on yksin kuluttajalla. Sähkön pörssihinnassa voi olla suuria vaihteluja myös päivä- ja yöajan tuntien välillä ja jotta kuluttaja voisi hyödyntää pörssisähkön etuja täysimääräisesti, hänen tulisi kyetä ajoittamaan sähkönkäyttöään sähköpörssin edullisille tunneille. Pörssisähkön erityispiirteistä johtuen kaikki kuluttajat eivät halua tehdä pörssisähkösopimusta ja heillä tulee tämä päätösvalta sähkösopimuksensa osalta myös olla.
Kuluttaja-asiamies viittasi myös markkinaoikeuden ratkaisuun MAO 146/21, jossa tuomioistuin oli kieltänyt menettelyn, jossa sähkönmyyjä oli yksipuolisesti muuttanut kuluttajien toistaiseksi voimassa olevia kiinteähintaisia sähkönmyyntisopimuksia pörssisähkön hintaa suoraan seuraaviksi sopimuksiksi. Markkinaoikeuden ratkaisun mukaan sähkön hinta ja sen määräytymisperuste muodostavat sähkösopimuksen olennaisen osan. Mikäli sähkön hinnan määräytymisperuste muuttuu kiinteästä hinnasta pörssihintaan sidotuksi, muuttuu sopimuksen sisältö olennaisesti ja merkitsee kuluttajalle uudenlaisen hinnanmuutoksiin liittyvän riskin ottamista. Tällainen sopimusmuutos ei ole vähäinen.
Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n sopimusehtosäännöksen perusteluista puolestaan seuraa, ettei elinkeinonharjoittajalla ole rajoittamatonta oikeuttaa yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä millä tavalla tahansa. Myös pitkäaikaisissa sopimuksissa voidaan kuluttajien kannalta oikeutettuna lähtökohtana pitää sitä, että yksipuolisten muutosten perusteet yksilöidään sopimusehdoissa ja että sopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti ilman molempien sopijapuolten myötävaikutusta.
Kielto annettiin 12.7.2023 tiedoksi GNP:lle (yhtiö on kesäkuussa 2023 muuttanut nimensä Hehku Energia Oy:ksi). Yhtiö ei ole saattanut kieltoa markkinaoikeuden käsiteltäväksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 10 §:ssä säädetyssä 30 päivän määräajassa, jolloin kielto on jäänyt pysyväksi.