Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies kiinnitti kuluttajansuojalain tilapäisen korkokaton aikana huomiota Aurajoki Nordic Oy:n menettelyyn, jossa yritys ei antanut kuluttajaan kohdistuvassa viestinnässä ja luoton noston yhteydessä oikeanlaista kuvaa nostettuun luottoon sovellettavista korkoprosenteista. Hyvän luotonantotavan vastaista on menettely, jossa kuluttajalle annetaan harhaanjohtava ja riittämätön tieto nostettuun luottoon sovellettavista korkoprosenteista ennen luoton nostamista, kun kuluttajalle kerrotaan ainoastaan tilapäinen korko selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Lisäksi yrityksen huomiota kiinnitettiin kuluttajaluottojen tilapäiseen suoramarkkinointikieltoon sekä siihen, ettei asiakasviestintä voi sisältää minkäänlaista markkinointia. Yritys sitoutui noudattamaan kuluttaja-asiamiehen edellyttämiä toimenpiteitä ja kiinnittävänsä jatkossa tarkemmin huomiota asiakasviestintänsä sisältöön.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §, 17 c §:n 1 momentti ja 13 b §:n 1 momentti
Perustelut
Hyvän luotonantotavan noudattaminen
Kuluttajansuojalain 1.7.2020-31.12.2020 voimassa olleen 7 luvun 17 c §:n 1 momentin mukaan kuluttajan nostamalle luotolle ei saanut periä 10:tä prosenttia suurempaa korkoa, vaikka luoton korko olisi sovittu tätä suuremmaksi.
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Säännös korostaa luotonantajien velvollisuutta toimia avoimesti ja rehellisesti sekä ottaa kuluttajan etu ja taloudellinen turvallisuus riittävässä määrin huomioon. Velvollisuus ulottuu luottosuhteen kaikkiin vaiheisiin markkinoinnista luottosopimuksen tekemiseen ja mahdollisten ongelmien selvittämiseen. Säännös on joustava normi ja se täydentää kuluttajansuojalain 2 ja 3 luvun säännöksiä sekä 7 luvun muita säännöksiä (HE 24/2010 vp, sivu 33).
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Kielto koskee paitsi totuudenvastaisen myös harhaanjohtavan tiedon antamista. Myös tosiasiallisesti virheetön tieto voi olla harhaanjohtavaa esimerkiksi esitystavan vuoksi.
Nostetusta luotosta perittävät korot tulee ilmoittaa kuluttajalle selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla, koska nostetusta luotosta perittävällä korolla on merkittäviä vaikutuksia kuluttajan päätöksentekoon sekä hänen harkitessaan luoton vaikutuksia omalle taloudelleen. Kuluttajalle, joka Aurajoki Nordic Oy:n kuluttajaan kohdistuvan viestinnän jälkeen teki noston jatkuvalta luotoltaan, kerrottiin ainoastaan tilapäinen alempi korko selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla.
Ilman selkeää ja samanaikaisesti käsillä olevaa tietoa siitä, mitä korkoa luotolta voitiin periä 31.12.2020 jälkeen, kuluttajan olisi ollut vaikea arvioida nostamansa luoton kustannuksia kokonaisuudessaan väliaikaisen korkokaton päättymisen jälkeen. Alkuperäisen luottosopimuksen solmimisesta saattoi olla jo pitkä aika, jolloin etenkin tieto korkokatosta johtuvasta alhaisesta korosta saattoi johtaa harkitsemattomaan luoton ottamiseen.
Kuluttaja-asiamies ei pitänyt riittävänä sitä, että kuluttajan olisi pitänyt itse aktiivisesti selvittää tarkempi tieto nostettuun luottoon sovellettavista korkoprosenteista. Luotonantajan on harhaanjohtavan ja hyvän luotonantotavan vastaisen vaikutelman välttämiseksi varmistettava, että kuluttajalla on ennen luoton nostamista riittävät tiedot luottoon soveltuvista korkoprosenteista, jos nostettuun luottoon voidaan soveltaa eri korkoprosentteja.
Hyvän luotonantotavan vastaista on siten menettely, jossa kuluttajalle annetaan harhaanjohtava ja riittämätön tieto nostettuun luottoon sovellettavista korkoprosenteista ennen luoton nostamista, kun kuluttajalle kerrotaan ainoastaan tilapäinen korko selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Tähän korkoa koskevaan tiedon selkeyteen on kiinnittänyt myös lainsäätäjä huomiota. Väliaikaista korkokattoa koskevassa sääntelyssä lainsäätäjän tahtotilana oli estää alemman korkokaton korostaminen mainonnassa, jotta kuluttajia ei houkuteltaisi ottamaan luottoa, jonka korko voi myöhemmin merkittävästikin nousta (HE 53/2020 vp, s. 12).
Aurajoki Nordic Oy sitoutui kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla siihen, että jatkossa jos yritys viittaa mahdollisuuteen tehdä uusia nostoja jatkuvalta luotolta väliaikaisesti alun perin sovittua alemmalla korolla, se ilmoittaa kuluttajalle ennen tällaisten nostojen tekemistä yhtä selkeästi sen koron, jota näihin luottoeriin sovelletaan väliaikaisen alemman korkokauden jälkeen kuin se ilmoittaa väliaikaisen alemman koron. Kuluttaja-asiamies kiinnitti lisäksi Aurajoki Nordic Oy:n huomiota kuluttajaluottojen tilapäiseen suoramarkkinointikieltoon sekä siihen, ettei asiakasviestintä voi sisältää minkäänlaista markkinointia.