Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Ferratum Bank p.l.c:n (jäljempänä ”Ferratum”) luottojen markkinointiin internet-sivustolla ja luoton nostoprosessissa annettaviin tietoihin väliaikaisen korkokaton ja kuluttajaluottojen suoramarkkinointikiellon aikana. Yrityksen etusivulla kerrottiin, että 10 % korkokatto alensi sen lainojen hintoja. Ilmauksen yhteydessä ei kerrottu kuluttajille selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla, että 10 prosentin enimmäiskorko oli voimassa ainoastaan 31.12.2020 asti ja nostetun luoton korko voisi nousta sopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen. Yritys oli myös ilmoittanut useilla viesteillä samaa kanavaa pitkin asiakkailleen siitä, että uusia nostoja oli 1.7.2020–31.12.2020 mahdollista tehdä normaalia korkoa huomattavasti alhaisemmalla 10 prosentin korolla. Kuluttaja-asiamies katsoi osan viestiestä olleen tosiasiallisesti kaupallista vaikuttamista. Ferratumin toiminta oli ollut harhaanjohtavaa sekä hyvän luotonantotavan ja väliaikaisen suoramarkkinointikiellon vastaista. Yritys sitoutui muuttamaan toimintaansa kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §, 7 luvun 13 §, 13 b §:n 1 momentti, 17 c §:n 1 momentti
Perustelut
Hyvän luotonantotavan noudattaminen ja harhaanjohtavan markkinoinnin kielto
Aikavälillä 1.7.2020–31.12.2020 väliaikaisesti voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §:n mukaan kuluttajan nostamalle luotolle ei saanut periä 10:tä prosenttia suurempaa korkoa, vaikka luoton korko olisi sovittu tätä suuremmaksi.
Koska kyseessä on kuluttajaluottojen markkinointi, asiaa arvioitiin kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetun hyvän luotonantotavan perusteella. Hyvä luotonantotapa on kuluttajaluottoja koskeva erityissäännös, joka täydentää muun muassa kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointisäännöksiä ja kuluttajansuojalain 7 luvun muita säännöksiä. Hyvää luotonantotapaa koskevan säännöksen pääasiallisena tavoitteena on ehkäistä epäasianmukaista menettelyä luotonannossa. Se korostaa luotontarjoajien velvollisuutta toimia avoimesti ja rehellisesti sekä ottaa kuluttajan etu ja taloudellinen turvallisuus riittävässä määrin huomioon. Pykälän tulkinnassa voidaan hyödyntää kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiä ja niiden tulkinnasta muodostunutta oikeuskäytäntöä, sillä kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n voidaan katsoa edellyttävän luottojen markkinoinnilta vähintään, mitä markkinoinnilta edellytetään kuluttajansuojalain 2 luvussa. Näin ollen markkinointi, jota pidetään yleisten markkinointisäännösten vastaisena, on myös hyvän luotonantotavan vastaista.
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Säännöksen tarkoituksena on kieltää kaikenlaiset sopimattoman painostuksen muodot ja epäasianmukaiset menettelytavat (HE 24/2010 vp, s. 33).
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan edellytetään, että luotonantaja ei markkinoi luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti. Koska luotolla on usein pitempiaikaisia ja taloudellisesti merkittävämpiä seuraamuksia kuluttajan talouteen kuin arkisilla hankinnoilla, on tärkeää, että kuluttaja kykenee harkitsemaan luoton ottamista rauhassa ilman asiatonta painostusta tai houkuttelua (HE 24/2010 vp, s. 33). Hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoida luottoa riskittömänä tai huolettomana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin.
Lainsäätäjän tahtotilana oli väliaikaista korkokattoa koskevassa sääntelyssä estää alemman korkokaton korostaminen mainonnassa, jotta kuluttajia ei houkuteltaisi ottamaan luottoa, jonka korko voi myöhemmin merkittävästikin nousta (HE 53/2020 vp, s. 8, 12). Hyvän luotonantotavan vastaista on siten menettely, jossa kuluttajaan kohdistuvassa viestinnässä ainoastaan tilapäinen alempi korko kerrotaan kuluttajalle selkeällä tavalla.
Markkinaoikeuden oikeuskäytännön mukaan kulutusluottojen sääntelyllä pyritään siihen, että kuluttajalla on päätöstä luoton ottamisesta tehdessään mahdollisuus harkita päätöksen merkitystä hänen oman taloutensa kannalta. Tarkoituksena on estää kuluttajien harkitsematonta luotonottoa ja sitä kautta ylivelkaantumista. Elinkeinonharjoittajan on otettava toiminnassaan huomioon myös kuluttajan etu eli noudatettava lojaliteettivelvollisuutta suhteessa kuluttajaan sekä sopimusta tehtäessä että sopimussuhteen aikana (MAO:257/09).
Kuluttaja-asiamies katsoo, että luottosopimuksen mukaisen normaalin koron ollessa korkeampi kuin tilapäinen alempi korko, tulee luotonantajan lojaliteettivelvollisuutensa täyttääkseen ja hyvää luotonantotapaa noudattaakseen kertoa kuluttajalle yhtä selvästi ja helposti havaittavalla tavalla nostettuun luottoon sovellettavista koroista ennen luoton nostamista. Hyvän luotonantotavan vastaista on menettely, jossa kuluttajalle korostetaan tietoa alhaisemmasta väliaikaisesta 10 prosentin korosta ja korkeampi normaali korko esitetään merkittävästi vähäisemmällä huomioarvolla.
Koska Ferratum ei kertonut luoton nostoprosessissa luoton normaalia korkoa yhtä selkeästi kuin väliaikaista 10 prosentin korkoa, kuluttaja ei saanut nostettavasta luotosta riittäviä tietoja selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla yhtenä kokonaisuutena esitettynä. Näin ollen Ferratumin toiminta oli kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n vastaista.
Harhaanjohtavan markkinoinnin kielto
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan sopimattomana markkinointina pidetään erityisesti harhaanjohtavien tietojen antamista, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee sellaisen ostopäätöksen tai muun sellaisen kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Arvioitaessa markkinoinnin sopimattomuutta ja harhaanjohtavuutta lähtökohtana on kuluttajalle syntyvä vaikutelma. Kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana esimerkiksi silloin, jos se millään tavoin, yleinen esitystapa mukaan luettuna, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan keskivertokuluttajaa. Myös tosiasiallisesti virheetön tieto voi olla harhaanjohtavaa esimerkiksi esitystavan vuoksi (HE 32/2008 vp, s. 6).
Ferratumin etusivulla kerrottiin, että 10 % korkokatto alensi Ferratumin lainojenhintoja. Ilmauksen yhteydessä ei kerrottu kuluttajille selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla, että 10 prosentin enimmäiskorko oli voimassa ainoastaan 31.12.2020 asti ja nostetun luoton korko voisi nousta sopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen.
Koska ilmauksessa ei kerrottu siinä tarkoitetun korkokaton päättymisaikaa ja koron mahdollista nousemista tämän jälkeen, oli ilmaus omiaan aiheuttamaan kuluttajalle harhaanjohtavan vaikutelman luottoon sovellettavasta korosta. Harhaanjohtavuus ei olisi korjaantunut sillä, että edellytetty tieto korkokaton väliaikaisuudesta olisi kerrottu erillisen linkin takaa löytyvällä sivulla. Ilmaisun harhaanjohtava tieto saattoi vaikuttaa kuluttajan kaupallisiin ratkaisuihin, kuten luoton hakemiseen tai uuden noston tekemiseen. Luottoon sovellettavat korkoprosentit ja niiden voimassaoloajat ovat olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee päätöksensä tueksi tehdessään talouteensa liittyviä ratkaisuja. Ferratumin harjoittama markkinointi oli ollut täten myös kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista.
Väliaikaisen suoramarkkinointikiellon noudattaminen ja asiakasviestintä
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 b §:n 1 momentin mukaan kuluttajaluottojen suoramarkkinointi oli kielletty aikavälillä 1.7.2020-31.12.2020. Suoramarkkinoinnilla tarkoitettiin tässä yhteydessä ennen muuta markkinointia, joka on kohdennettu tiettyyn kuluttajaan tai kotitalouteen (HE 53/2020 vp, s. 12). Kielto koski näin ollen niin uusiin kuin nykyisiin tai entisiinkin asiakkaihin kohdistettua ja esimerkiksi sähköpostitse toteutettavaa luottojen markkinointia. Tilapäisen suoramarkkinointikiellon tarkoituksena oli estää se, että markkinointia kohdistettaisiin päällekäyvin keinoin suoraan äkillisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleviin kuluttajiin (HE 53/2020 vp, s. 9). Markkinoinnin käsite on laaja, ja sillä tarkoitetaan kaupallista viestintää, kuten mainontaa, kaupanteon yhteydessä muuten annettuja tietoja sekä erilaisia myynninedistämiskeinoja, kuten alennuksia (HE 53/2020 vp, s. 12). Ratkaisevaa suoramarkkinoinnin ja asiakasviestinnän erottamisessa on viestin ja toiminnan sisältö sekä se, pyritäänkö viestillä vaikuttamaan vastaanottajaan kaupallisten ratkaisujen aikaan saamiseksi.
Ferratumin selvityksen mukaan se oli lähettänyt asiakkailleen erilliset asiakas- ja muistutusviesteiksi nimetyt sähköpostit väliaikaisen lakimuutoksen vaikutuksista ennen 1.7.2020 myönnettyihin luottoihin kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Viesteissä kerrottiin väliaikaisesta 10 prosentin korkokatosta ja sen vaikutuksista luottoon ja luotosta tehtävään uuteen nostoon.
Kuluttaja-asiamies katsoi, ettei ensimmäisen asiakasviestinnän jälkeen lähetetyillä kahdella seuraavalla viestillä enää ollut asiakasviestinnällistä perustetta. Ferratumin lähettämien sähköpostiviestien voitiin katsoa tosiasiallisesti toimineen kehotuksena käyttää yrityksen luottoa alhaisemman korkotason voimassaolon aikana. Viestinnässä katsottiin olleen kyse elinkeinotoimintaan liittyvästä kaupallisesta vaikuttamisesta ja siten väliaikaisen sääntelyn mukaan kielletystä suoramarkkinoinnista.
Ferratum sitoutui kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin
Kuluttaja-asiamies edellytti Ferratumilta sitoumuspyynnössään sitä, ettei se vastaisessa toiminnassaan viitatessaan väliaikaisesti voimassa olevaan korkokattoon markkinoidessaan kuluttajaluottoja ja luotonvälityspalvelua jätä selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla ilmoittamatta, mihin saakka väliaikainen korkokatto on voimassa ja luoton koron nousemisesta sopimuksen mukaiseen korkoon korkokaton päättymisen jälkeen. Lisäksi yritykseltä edellytettiin, ettei se jatkossa luoton nostoprosessin yhteydessä korosta harhaanjohtavalla tavalla alempaa tilapäistä korkoa kertomatta luoton normaalikorkoa yhtä selkeästi ja ettei se harjoita suoramarkkinointikiellon vastaista viestintää. Ferratum sitoutui kuluttaja-asiamiehen edellyttämiin toimenpiteisiin ja noudattamaan kuluttajaluottoja koskevia väliaikaisesti 1.1.2021-30.9.2021 voimassaolleita säännöksiä.