4G-verkon päätelaitetta koskevan sopimuksen purkaminen viestintäpalvelun virheen johdosta

Päivämäärä

4.12.2013

Diaarinumero

KKV/2297/14.08.01.05/2013

Osapuolet

Elisa Oyj

Tiivistelmä

Elisa Oyj oli myynyt puhelinmyyntinä 4G-laajakaistaliittymän ja sen käyttämiseen tarvittavan 4G-päätelaiteen mobiililaajakaistareitittimen. Kuluttajan otettua päätelaitteen käyttöön ilmeni, ettei 4G-verkkotekniikka ollut käytettävissä tämän asuinpaikassa. Elisa suostui purkamaan 4G-laajakaistaliittymän, mutta ei 4G-päätelaitetta koskevaa erillistä sopimusta. Tapauksessa oli kyse harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietojen antamatta jättämisestä ja kohtuuttomasta sopimuskäytännöstä. Kuluttaja-asiamies vaati Elisaa muuttamaan sopimuskäytäntöään. Kun asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus liittymäsopimuksen purkamiseen viestintäpalvelun virheen vuoksi ja hänelle on liittymän yhteydessä myyty myös laite tämän palvelun käyttämiseksi, purkuoikeus koskee tällaisessa tilanteessa myös laitetta, vaikka kyse olisi erillisistä sopimuksista.

Sovelletut säännökset

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §, 3 §, 6 §, 7 §, ja 3 luvun 1 §.

Perustelut

Virheelliset ja antamatta jääneet tiedot

Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Elisa oli markkinoinut asiakkailleen puhelimitse 4G-mobiililaajakaistaliittymää ja 4G-reititintä. Jotta kuluttaja voisi käyttää 4G-verkkoa hyväkseen, on hänellä laajakaistaliittymän lisäksi oltava käytössään myös nimenomaisesti 4G-verkon käyttöön tarkoitettu päätelaite.

Elisa kertoi selvityksessään, että puhelinmyyntitilanteessa myyjä kysyy kuluttajalta tämän tavanomaiset käyttöpaikat liittymälle (esimerkiksi koti- ja/tai mökkiosoite) ja tarkistaa tämän perusteella käyttöpaikoilla käytössä olevat verkkotekniikat ja verkon peiton Elisan kuuluvuuskartasta. Tämän perusteella myyjä tarjoaa kuluttajan käyttöön hänelle sopivinta liittymää. 4G-liittymän hankkimista ei yrityksen mukaan suositella kuluttajalle, jonka tavanomaisilla käyttöpaikoilla ei ole saatavissa 4G-verkkoa.

Kuluttajalle oli myyty 4G-liittymä, vaikka hänen kotipaikkansa, jossa liittymää oli ollut tarkoitus käyttää, sijaitsee 4G-verkon peittoalueen ulkopuolella. Kuluttajan vaatimuksesta liittymäsopimus oli tämän johdosta purettu. Päätelaitetta koskeva erillinen sopimus oli sen sijaan kieltäydytty purkamasta laitteen virheettömyyteen vedoten.

Kuluttajan ostopäätös 4G-verkkoliitymän hankkimisesta oli perustunut virheelliseen tietoon siitä, että verkon peittoalue kattaa hänen kotipaikkansa. Uutta verkkoa ei ollut mahdollista käyttää muulla kuin nimenomaisesti 4G-verkon käyttöön tarkoitetulla päätelaitteella, ja kuluttajan oli täytynyt ostaa myös uusi päätelaite. Kuluttaja oli hankkinut päätelaitteen Elisalta saman myyntipuhelun perusteella, sillä päätelaitetta oli puhelinmyynnin yhteydessä myös nimenomaisesti markkinoitu hänelle. Päätös 4G-päätelaitteen hankkimisesta oli siis ollut suora seuraus siitä virheellisestä tiedosta, että kuluttajan oli mahdollista siirtyä Elisan markkinoiman uuden 4G-verkon käyttäjäksi.

Elisa vetosi selvityksessään siihen, että Elisalta ostettua päätelaitetta voi edelleen käyttää toisen operaattorin liittymällä tai jossakin muussa käyttöpaikassa. Yritys myös vetosi siihen, että 4G-verkkoon tarkoitettu päätelaite toimii myös 3G-verkossa. Kuluttaja-asiamies totesi, että vaikka 4G-verkkoon tarkoitettu päätelaite yrityksen mukaan toimi myös 3G-verkossa, sekä laajakaistaliittymää että päätelaitetta koskevan sopimuksen ainoa tarkoitus oli tässä tapauksessa ollut nimenomaan yrityksen markkinoimien 4G-palveluiden käyttömahdollisuuden hankkiminen kuluttajan kotikäyttöä varten. Myös päätelaitesopimus oli solmittu nimenomaan 4G-käyttöä varten ja kuluttaja oli halunnut käyttää sitä nimenomaan kotipaikassaan, mistä Elisa oli sopimusta solmiessaan ollut tietoinen.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n perusteella asiaa oli arvioitava myös olennaisten tietojen antamatta jättämisen kannalta, eli oliko Elisa 4G-päätelaitetta markkinoidessaan jättänyt antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsi ostopäätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen oli omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja teki päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt.

Sopimuksen kohtuuttomuus

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Elisa kertoi selvityksessään, ettei se enää tarjonnut kuluttaja-asiakkailleen lainkaan ns. kytkysopimuksia, vaan viestintäpalvelu ja päätelaite myydään aina erikseen erillisillä sopimuksilla. Virhevastuun osalta tämä tarkoitti Elisan näkemyksen mukaan sitä, että kuluttajalla ei ollut oikeutta purkaa erillistä sopimusta päätelaitteen vuoksi pelkästään viestintäpalvelun virheen vuoksi.

Olennaista oli, että kuluttajalle tarjottua 4G-liittymää ei ollut mahdollista käyttää ilman nimenomaisesti sen käyttöön tarkoitettua 4G-päätelaitetta, kuluttajan ostopäätös päätelaitetta koskien oli perustunut myyjän antamaan virheelliseen tietoon 4G-verkon peittoalueesta, lisäksi kuluttaja ei ollut voinut saada 4G-verkon toimimattomuutta selville ilman päätelaitteen käyttöönottoa.

Ottamatta kantaa siihen, voiko Elisa yleisesti ottaen kieltäytyä laitteen palautuksesta pelkän kokeilun perusteella, kuluttaja-asiamies katsoi, että kieltäytyminen päätelaitetta koskevan sopimuksen purkamisesta johti tässä tapauksessa kuluttajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Kuluttaja oli tehnyt sekä liittymän että päätelaitteen ostopäätöksen täysin myyjän antamiin virheellisiin peittoaluetietoihin luottaen ja viestintäpalvelun virhe oli selvinnyt kuluttajalle vasta kun hän oli ottanut päätelaitteen käyttöön. Koska viestintäpalvelua koskeva virhe oli Elisan puolella, olisi kaikki päätelaitteen hankintaan johtaneet seikat huomioon ottaen ollut kohtuutonta vaatia kuluttajaa pysymään sopimuksessa. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Elisan sopimuskäytäntö asiassa oli kuluttajansuojalain 3 luvun 1§:n mukaisesti kohtuuton.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että Elisa muuttaa toimintakäytäntöään ja sitoutuu siihen, että kuluttaja saa jatkossa halutessaan purkaa myös virheettömästi toimivaa 4G-päätelaitetta koskevan sopimuksen, jos päätelaite on hankittu nimenomaisesti 4G-verkon käyttöä varten ja samassa yhteydessä hankittua 4G-liittymää koskeva sopimus puretaan viestintäpalvelun virheen perusteella.