Tiivistelmä
Soneran asiakkaiden irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan liikkuvan laajakaistaliittymän, asiakkailta veloitettiin irtisanomishetkestä riippumatta 2 viikon irtisanomisajan sijaan koko irtisanomiskuukauden maksu. Myös laajakaistan kytkentäkuukauden laskutusta koskeva sopimusehto oli niin epätarkka, ettei kuluttaja sen perusteella voinut päätellä käyttöönottokuukauden maksun suuruutta. Kuluttaja-asiamies vaati Soneraa luopumaan lainvastaisesta laskutuskäytännöstä sopimuksen päättyessä ja selkiyttämään sopimuskäytäntöään sopimuksen alkaessa.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §, 6 §, 7 §, 3 luvun 1 § ja viestintämarkkinalain 7 luvun 70 a §.
Perustelut
Kun asiakas solmi Soneran kanssa sopimuksen liikkuvasta laajakaistaliittymästä, kytkentäkauden laskutus oli toteutettu niin epäselvästi, ettei kuluttaja sen perusteella voinut päätellä, miltä ajalta kuukausimaksu veloitettiin. Samoin kuluttajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen päättymään 2 viikon kuluttua irtisanomispäivästä, Sonera veloitti asiakkaalta irtisanomishetkestä riippumatta koko laskutuskauden maksun.
Harhaanjohtavat tiedot, epäselvät ja kohtuuttomat sopimusehdot
Kuluttaja-asiamiehelle toimitetun selvityksen mukaan Soneran liittymien laskutuskausi määräytyi pääsääntöisesti sen perusteella, oliko asiakkaalla käytössään kiinteä vai liikkuva laajakaista. Liikkuvien laajakaistojen osalta laskutuskaudet oli määritelty ennakkoon. Sonera toimitti kuluttaja-asiamiehelle epätarkan selvityksen, jonka perusteella syntyi kuva, että Sonera laskuttaisi kesken laskutuskautta käyttöön otetusta palvelusta koko laskutuskauden maksun. Lisäselvityksessään Sonera kuitenkin ilmoitti, että laskutus alkaa kokonaisuudessaan vasta kytkentäkuukautta seuraavalta kalenterikuukaudelta ja näin ollen hyöty kytkentäkuukauden maksuttomuudesta koituu asiakkaalle.
Tieto laskutuskäytännöstä annettiin kuluttajalle sopimusehdoissa seuraavasti: ”Nettipaketin kytkentäkaudelta peritään kuukausimaksu, mikäli sitä on käytetty. Kuukausimaksu veloitetaan noin kuukauden jaksoissa asiakkaan laskutusryhmän mukaisesti”. Edellä mainittu ehto antoi harhaanjohtavan kuvan laskutuksen toteuttamisesta, eikä kuluttaja sen perusteella voinut päätellä laskutuksensa tosiasiallista aloitusajankohtaa.
Sonera katsoi selvityksessään kytkentäkauden laskutuskäytäntönsä ilmenevän yksiselitteisesti ja selvästi sopimusehdosta, jonka kuluttaja sai myyntitilanteessa. Soneran selvityksestä ei käynyt ilmi, että ehtoa tuotaisiin erikseen suullisesti esiin myyntitilanteessa.
Soneran yllämainittua laskutuskäytäntöä ja kuluttajalle siitä myyntitilanteessa annettavia tietoja tulee tuli arvioida siltä pohjalta, oliko Soneran menettely liittymän myyntitilanteessa 2 luvun 6 ja 7 §:issä määritellysti harhaanjohtavaa tai jätettiinkö siinä antamatta asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja laskutuksesta. Markkinoinnin käsite on laaja, ja sillä tarkoitetaan yleisesti kaikkea kaupallista viestintää ja kaupanteon yhteydessä annettuja tietoja.
Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan menettely, jossa kuluttaja sai myyntitilanteessa tiedon nyt kyseessä olevasta laskutuskäytännöstä ainoastaan kirjallisena sopimusehtona, johti siihen, että kuluttajalle annettiin myyntitilanteessa harhaanjohtavia tietoja maksuehdoista epäselvän sopimusehdon muodossa.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Soneran käyttämä laskutusmenettely sopimussuhteen alkaessa on mahdollinen vain, mikäli laskutusta koskeva sopimusehto tuodaan nimenomaisesti erikseen esiin kaikissa myyntitilanteessa myyntikanavasta riippumatta ja ehdon merkitys kuluttajan laskun muodostumiseen selitetään kuluttajalle ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi ehdon sanamuotoa olisi muutettava siten, että kuluttaja voi itse ehtoa lukemalla päätellä laskutuskauden määräytymisen. Näin kuluttajalle annetaan todellinen, nimenomainen mahdollisuus valita, miten hän haluaa ajoittaa palvelun käyttönsä suhteessa laskutukseen.
Kohtuuton sopimusehto sopimussuhteen päättyessä
Soneran laskutuskäytäntö laajakaistasopimuksen irtisanomistilanteessa määriteltiin ”Sonera liikkuva netti -liittymä” palvelukuvauksessa seuraavasti: ”Nettipaketin irtisanomiskaudelta kuukausimaksu peritään aina, riippumatta siitä, onko sitä käytetty. Nettipaketin käyttämättä jäänyttä osuutta ei hyvitetä irtisanomiskaudelta.”
Kuluttajalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta. Soneran laskutuskäytännöstä sopimuksen irtisanomistilanteessa seurasi, että mikäli kuluttaja irtisanoi liittymäsopimuksensa laskutuskauden alussa, hän ei saanut hyvitystä niiltä päiviltä, jotka kyseinen laskutuskausi jatkui 2 viikon irtisanomisajan jälkeen.
Selvityksessään Sonera kertoi, että käytännössä se ottaa irtisanomisilmoituksen tultua yhteyttä asiakkaaseen ja pyrkii asiakkaan salliessa siirtämään irtisanomisen voimassa olevan laskutuskauden viimeiseen päivään, jolloin asiakkaalla on laajakaista käytettävissään laskutuskauden viimeiseen päivään saakka. Asiakkaan halutessa sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa myös välittömästi. Tällöin hyvitystä ei suoriteta.
Sopimusoikeudellisiin perusperiaatteisiin kuuluu, että sopimuksen päättyessä sopimukseen liittyvät velvollisuudet lakkaavat puolin ja toisin. Kuluttajalla on viestintämarkkinalain 70 a §:ään perustuva oikeus milloin tahansa irtisanoa sopimus päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta, eikä kuluttajaan voida kohdistaa velvollisuuksia irtisanomisajan jälkeiseltä ajalta.
Soneran selvityksestä ei käy käynyt suoraan ilmi, mihin yllä mainittu laskutuskäytäntö perustuu. Sonera kuitenkin perusteli selvityksessään laskutuskäytäntöään yleisesti sillä, että liikkuvien laajakaistojen tiedonsiirto on pääsääntöisesti rajoitettu tiettyyn määrään laskutuskauden aikana. Näin ollen on mahdollista, että kuluttaja käyttää koko laskutuskauden tiedonsiirtokapasiteettinsa laskutuskautta lyhyemmässä ajassa.
Kuluttaja-asiamies totesi, että laskutuskäytäntö ei ole perusteltavissa tiedonsiirtokapasiteetin rajallisuudella ja sillä, että kuluttajan olisi mahdollista käyttää tiedonsiirtokapasiteettinsa loppuun irtisanomisajan kuluessa. Soneran käyttömäärältään rajoitetuissa liikkuvissa laajakaistoissa tiedonsiirto ei keskeydy kokonaan perushintaan kuuluvan kapasiteetin tultua käytetyksi, vaan jatkuu hidastetulla nopeudella laskutuskauden loppuun saakka. Näin ollen tiedonsiirtokapasiteettia ei näissäkään liittymätyypeissä voi tosiasiallisesti käyttää kokonaan loppuun laskutuskautta lyhyemmässä ajassa. Mikäli Sonera haluaa laskuttaa asiakkaitaan tiedonsiirron todellisen käytön mukaan, Soneran on myös mahdollista seurata asiakkaan tiedonsiirtokapasiteetin käyttöä ja selvittää, tuleeko käyttömäärältään rajatun liittymän perusmaksuun kuuluva tiedonsiirtokapasiteetti käytetyksi irtisanomisaikana.
Käytössä oleva laskutusehto suosi yksipuolisesti Soneraa tuotteen myyjänä ja järkytti osapuolten keskinäistä sopimustasapainoa. Kuluttaja-asiamies katsoi, että kuukausimaksun periminen irtisanomisajan ylittävältä ajalta perustui kuluttajan spekulatiiviseen palveluiden käyttämiseen. Solmiessaan sopimuksen kuluttaja ei osta itse tiedonsiirtokapasiteettia, vaan käyttöoikeuden, johon sisältyy oikeus käyttää tai olla käyttämättä kyseistä palvelua. Palvelun tarjoaja ei voi määritellä miten kuluttaja ostamaansa palvelua spekulatiivisesti saattaisi tulla käyttämään ja perustaa laskutustaan tällaiseen olettamukseen.
Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten kuluttaja-asiamies katsoi, että Soneran laskutuskäytäntö oli kuluttajansuojalain 3:1 §:ssä määritellyin tavoin kohtuuton. Ehto oli lisäksi viestintämarkkinalain 70 a §:n vastainen ja siten myös erityislain vastaisena kohtuuton kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla.
Kuluttaja-asiamies edellytti, että Sonera muuttaa sopimuskäytäntöään kytkentäkauden laskutuksen osalta siten, että kuluttajalle annetaan myyntikanavasta riippumatta sopimuksen solmimistilanteessa riittävät tiedot laskutuskäytännöstä ja sen merkityksestä kuluttajan laskutukseen siten, että kuluttajalla on todellinen mahdollisuus valita miten suhteuttaa palvelun käytön aloittamisen laskutukseensa. Vaihtoehtoisesti Soneraa kehotettiin muuttamaan kytkentäkauden laskutusta koskevaa ehtoaan siten, että kuluttajalta veloitetaan kytkentäkauden laskutuskauden maksusta vain se osa, jolloin palvelu on tosiasiallisesti ollut käytössä.
Lisäksi kuluttaja-asiamies edellytti, että Sonera muuttaa sopimuksen irtisanomiskuukautta koskevaa laskutuskäytäntöään siten, että kuluttajaan ei kohdisteta maksuvelvoitetta kahden viikon irtisanomisajan jälkeiseltä ajalta, vaan laskutus perustuu palvelun todelliseen käyttöön.
Sonera sitoutui laskutusjärjestelmänsä muuttamiseen siten, että sekä sopimuksen kytkentäkauden että sopimuksen irtisanomiskauden laskutus tullaan siirtymäkauden jälkeen muuttamaan siten, että laskutus perustuu palvelun tosiasialliseen käyttöön.