Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies piti Oy Turku Energia-Åbo Energia Ab:n (Turku Energia) määräaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin sisältynyttä sopimussakkolauseketta kuluttajan kannalta kohtuuttomana. Lausekkeen mukaan kuluttaja, joka päättää määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen ennenaikaisesti, oli velvollinen maksamaan sopimussakkona määräaikaisen sopimuksen määräajan umpeutumiseen asti kuuluvat perusmaksut ja vuosiennusteen mukaiset energiamaksut sekä mahdollisista lisäpalvelutuotteista muodostuneet kulut. Kuluttaja-asiamies katsoi sopimussakon olevan suhteettoman suuri ja vahingonkorvausoikeudessa noudatettavan rikastumiskieltoperiaatteen vastainen. Kuluttaja-asiamies edellytti Turku Energian luopuvan sopimussakkolausekkeen käytöstä. Turku Energia sitoutui kuluttaja-asiamiehen vaatimukseen.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 3 luvun § 1
Perustelut
Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Säännöksen tulkintaan vaikuttaa kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettu direktiivi 93/13/ETY. Sen 3 artiklan 1 kohdasta seuraa, että sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Artiklan 3 kohta sisältää viittauksen direktiivin liitteenä olevaan ohjeelliseen listaan ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina. Lista ei ole tyhjentävä.
Direktiivi 93/13/ETY liitteen ohjeellisen listan kohdan e) mukaan kohtuuttomana voidaan pitää sopimusehtoa, jonka tarkoituksena tai seurauksena on suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan. Sopimussakkoehto on siis kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti kohtuuton, jos sen perusteella maksettava korvaus on suhteettoman suuri. Sopimussakon oikeasuhteisuutta voidaan arvioida vahingonkorvausoikeudessa noudatettavien yleisten oikeusperiaatteiden pohjalta. Vahingonkorvausoikeudellisen rikastumiskieltoperiaatteen mukaan vahingon kärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan, kuin tämä hän oli ennen vahinkotapahtumaa. Korvaus ei siis saa ylittää todellista vahinkoa.
Määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen sopimussakon kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että sähköyhtiöllä on mahdollisuus myydä kuluttajalta käyttämättä jäävä sähkö edelleen muille asiakkailleen. Sopimussakkolauseke, joka sallii sähköyhtiön veloittaa kuluttajalta korvauksena kaiken käyttämättä jäävän sähkön sopimuksessa sovittuun hintaan, muodostuu käytännössä ylikompensoivaksi, sillä sähköyhtiöllä on tällöin mahdollisuus myydä sama sähkö kahteen kertaan.
Sopimusehto on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti kohtuuton, jos sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tasapainossa. Sen lisäksi, että Turku Energian sopimussakkoehto on vahingonkorvausoikeudellisen rikastumiskieltoperiaatteen vastainen, seuraa siitä sanamuotonsa perusteella se, että kuluttaja maksaa sopimusrikkomustilanteessa kaikki sopimukseen perustuvat maksut, vaikka sähköyhtiö ei enää toimita sähköä. Sopimussakko ehto johtaa siis tilanteeseen, jossa kuluttaja on joka tapauksessa vastuussa kaikista sopimusvelvoitteistaan samalla, kun sähköyhtiö vapautuu omasta suoritusvelvollisuudestaan. Näin muotoiltu sopimussakkoehto on kuluttajariitalautakunnan päätöksessä D/998/39/2023 kuvatuin tavoin kuluttajan kannalta täysin tarkoitukseton, eivät sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet näin ollen myöskään ole sopimussakkoehdon osalta tasapainossa.
Edellä esitetyin perustein kuluttaja-asiamies katsoi, että Turku Energian sopimussakkoehto oli kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastaisesti kohtuuton. Turku Energia sitoutui luopumaan kohtuuttoman sopimussakon käytöstä.