Koskisen Oyj / Iisveden Metsä Oy:n liiketoiminta (kuuleminen 24.4.2025 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

1  Yrityskauppa ja sen osapuolet

Koskisen Oyj (”Koskisen” tai ”Ilmoittaja”) on hankkimassa Iisveden Metsä Oy:n sahatavaraliiketoiminnan kokonaisuudessaan (”Iisveden Metsä” tai ”Kohde”), sisältäen Iisvedellä sijaitsevan sahateollisuuslaitoksen, siihen liittyvät liiketoiminnat sekä Iisveden Metsä Oy:n palveluksessa olevan henkilöstön (ilmoittaja ja kohde yhdessä ”Osapuolet”). Yrityskauppa toteutetaan liiketoimintakauppana kilpailulain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Koskisen Oyj on suomalainen puunjalostusyhtiö, jonka liiketoiminta-alueita ovat saha- ja levyteollisuus. Koskisen Oyj:llä on Suomessa tuotantolaitoksia kahdella paikkakunnalla (Järvelässä ja Hirvensalmella) ja kaksi tuotantolaitosta myös Puolassa. Iisveden Metsällä on yksi sahalaitos, joka sijaitsee Iisvedellä ja se tuottaa ainoastaan sahatavaraa.

2  Relevantit markkinat

Molemmat osapuolet harjoittavat puunhankintaa, kaadetun raakapuun myyntiä ja ostoa, energiapuun myyntiä, ja sahatavaran myyntiä. Osana puuhankintaansa molemmat osapuolet hankkivat urakointipalveluita, muun muassa kuljetus- ja korjuupalveluita, kolmansilta osapuolilta. Koskisen valmistaa ja myy puulevytuotteita, mutta osapuolten liiketoiminta ei ole tältä osin päällekkäistä. Koskisen levyteollisuusliiketoiminnalla on kuitenkin vertikaalinen yhteys, ensisijaisesti Koskisen omaan, puunhankintaan ja myös sahaliiketoiminnassa syntyviin sivutuotteisiin.

Koskisen näkemyksen mukaan kaupan kannalta relevantteina markkinoina voidaan tarkastella 1) puunhankintaa, 2) energiapuun myyntiä (kiinteiden puupolttoaineiden myynti), 3) urakointipalveluiden hankintaa, 4) sahatavaran ja -jalosteiden myyntiä sekä 5) vaneri- ja lastulevyn myyntiä. Lisäksi yrityskauppailmoituksessa on käsitelty erikseen kaadetun raakapuun myyntiä ja ostoa. Koskisen näkemyksen mukaan edellä todettuja markkinoita voidaan nyt kyseessä olevan järjestelyn kannalta tarkastella ensisijaisesti valtakunnallisella tasolla, vaikka sahatavaran ja puulevytuotteiden markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus voi olla valtakunnallista laajempi.

Koskisen on lisäksi tarkastellut puunhankintaa ja energiapuun myyntiä sekä urakointipalveluita myös maakuntatasolla niissä maakunnissa, joissa osapuolten puunhankinta on päällekkäistä sekä erikseen kummankin osapuolen niin sanotuilla ydinhankinta-alueilla. Osapuolten toiminta on päällekkäistä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa ja alla kuvatusti Iisveden Metsän ydinhankinta-alueella.

Lisäksi puunhankintaa on tarkasteltu erikseen muun muassa ainespuun, tukki- ja kuitupuun osalta sekä KKV:n pyynnöstä erikseen myös niin sanotun kaadetun raakapuun ostoa ja myyntiä, myynnin tarkastelun rajautuessa tukkipuuhun, eriteltynä kuusi-, mänty- ja koivutukkiin. Sahatavaran myyntiä on tarkasteltu erikseen jakautuen sahatavaraan (ns. raaka sahatavara) ja sahatavarajalosteisiin sekä erikseen myyntiin teollisuusasiakkaille ja vähittäisjakeluun (esimerkiksi rautakaupoille) kuitenkin pitäytyen valtakunnallisella tasolla. Iisveden Metsä ei tuota lainkaan sahatavarajalosteita eikä osapuolten liiketoiminnassa ole näiltä osin päällekkäisyyttä.

2.1 Puunhankinta

Puunhankinnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on pääsääntöisesti selvästi alle 10 % (puunhankinnan volyymi Suomessa noin 65 miljoonaa kuutiometriä, Etelä-Savossa noin 4,7 miljoonaa kuutiometriä, Pohjois-Savossa noin 5,3 miljoonaa kuutiometriä, Keski-Suomessa noin 4,1 miljoonaa kuutiometriä, Koskisen ydinhankinta-alueella noin 10 miljoonaa kuutiometriä ja Iisveden Metsän ydinhankinta-alueella noin 4,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2024), lukuun ottamatta yksittäisiä tuotesegmenttejä osapuolten ydinhankinta-alueilla. Iisveden Metsän ydinhankinta-alue muodostuu noin 80–100 kilometrin ajomatkan kattavasta alueesta Iisveden Metsän tuotantolaitokselta, joissa kuitenkin osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on edelleen alle 15 %. Koskisen ydinhankinta-alueella osapuolten puunhankinta ei ole päällekkäistä (Koskisen ydinhankinta-alue muodostuu noin 70–90 kilometrin keskimääräisen ajomatkan kattavasta alueesta Koskisen Järvelässä sijaitsevista tuotantolaitoksista). Osapuolten ydinhankinta-alueet eivät ole maantieteellisesti päällekkäisiä.

Kaadetun raakapuun myynnissä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää pääasiallisesti alle 10 %:n. Tästä poikkeuksena on sahahakkeen myynti Koskisen ydinhankinta-alueella, jossa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 20 %. Vastaavasti kaadetun raakapuun ostossa Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää alle 10 %:n niillä alueilla, joilla Osapuolten liiketoiminta on päällekkäistä (kuusitukin hankinta valtakunnallisesti ja Etelä-Savossa). Näiden lisäksi Koskisella on suhteellisen merkittävä asema koivutukin hankinnassa valtakunnallisesti ja sen omalla toimialueellaan.

Kaadetun raakapuun myynnin volyymi Suomessa on noin 20 miljoonaa kuutiometriä, Etelä-Savossa noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä, Pohjois-Savossa noin 3 miljoonaa kuutiometriä, Keski-Suomessa noin 2 miljoonaa kuutiometriä, Koskisen ydinhankinta-alueella noin 9 miljoonaa kuutiometriä ja Iisveden Metsän ydinhankinta-alueella noin 7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2024. Koivutukin hankinnan kokonaisvolyymi Suomessa oli vuonna 2024 noin 600.000 kuutiometriä ja Koskisen ydinhankinta-alueella noin 200.000 kuutiometriä.

2.2 Urakointipalveluiden hankinta, energiapuun myynti ja sahatavaran myynti

Vastaavasti urakointipalveluissa, energiapuun myynnissä ja sahatavaranmyynnissä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on selvästi alle 10 % pois lukien yksittäiset urakointipalveluiden hankinnan ja sahatavaran myynnin segmentit, joissa yhteenlaskettu markkinaosuus on kuitenkin edelleen alle 15 %.

Energiapuun myynnin volyymiksi on arvoitu Suomessa noin 29 miljoonaa kuutiometriä, Etelä-Savossa noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä, Pohjois-Savossa noin 2,9 miljoonaa kuutiometriä, Keski-Suomessa noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä, Koskisen ydinhankinta-alueella noin 12 miljoonaa kuutiometriä ja Iisveden Metsän ydinhankinta-alueella noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2023.

Urakointipalveluiden hankinnan kokonaisarvoksi on arvoitu Suomessa noin 1,4–1,6 miljardia euroa, Etelä-Savossa noin 120–140 miljoonaa euroa, Pohjois-Savossa noin 150–170 miljoonaa euroa, Keski-Suomessa noin 120–140 miljoonaa euroa, Koskisen ydinhankinta-alueella noin 250–300 miljoonaa euroa ja Iisveden Metsän ydinhankinta-alueella noin 80–100 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Sahatavaran kokonaismarkkinan on arvioitu olevan Suomessa vuonna 2024 noin 400–600 miljoonaa euroa, sahatavaran (ilman jalosteita) noin 180–220 miljoonaa euroa, sahatavaran (ilman jalosteita) myynnin teollisuusasiakkaille noin 150–180 miljoonaa euroa ja sahatavaran (ilman jalosteita) myynnin vähittäisjakeluun noin 30–50 miljoonaa euroa.

2.3 Vaneri- ja lastulevyjen myynti

Vaneri- ja lastulevyn tuotantoa on käsitelty vertikaalisen yhteyden markkinoina Koskisen toimittamassa ilmoituksessa. Levyteollisuutta on tarkasteltu erikseen a) pinnoittamaton vaneri, b) pinnoitettu vaneri, c) ohutvaneri ja viilu, d) pinnoittamaton lastulevy ja e) pinnoitettu lastulevy -segmentoinnilla. Näistä ohutvanerissa ja viilussa sekä lastulevyn segmentillä Koskisen markkinaosuus Suomessa on selkeästi yli 30 %.

Pinnoittamattoman vanerin kokonaismyynnin arvoksi Suomessa on arvioitu noin 10–15 miljoonaa euroa, pinnoitetun vanerin noin 20–25 miljoonaa euroa, ohutvanerin ja viilun noin 1–2 miljoonaa euroa, pinnoittamattoman lastulevyn noin 10–15 miljoonaa euroa ja pinnoitetun lastulevyn noin 25–30 miljoonaa euroa vuonna 2024. Yrityskaupan avulla Koskisen tavoittelee synergioita raaka-aineiden hankinnassa ja sahateollisuustuotannon tehostamista sekä markkinakohtaisten konseptien optimointia.

3  Ilmoittajan näkemys yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Koskisen katsoo, ettei nyt kyseessä oleva kauppa johda kilpailulain 25 §:n tarkoittamaan tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen Suomessa tai millään sen olennaisella osalla. Koskisen ei saa yrityskaupan seurauksena millään tarkastellulla segmentillä tai maantieteellisellä alueella sellaista asemaa tai markkinavoimaa, jonka seurauksen tehokas kilpailu estyisi olennaisesti. Lisäksi kaikilla tarkastelluilla segmenteillä ja alueilla on yrityskaupan toteuttamisen jälkeen useita vaihtoehtoisia, myös nyt kyseessä olevia osapuolia selkeästi suurempia, ostajia ja toimittajia. Yrityskaupan seurauksena Koskisella ei myöskään ole kykyä tai kannustinta sulkea toisia toimijoita pois markkinoilta.