Kilpailua lisäävien toimenpiteiden vaikutusarviointia rautateiden tavaraliikenteessä (Tutkimusraportteja 6/2023)

  • Kirjoittaja

    Buri, Riku; Kanervo, Jonatan; Leppälä, Samuli

  • ISBN

    978-952-6684-33-8

  • ISSN

    2814-4929

Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastelemme kilpailua ja sitä lisäävien politiikkatoimien vaikutuksia rautateiden tavara­liikenteessä. Tavaraliikennemarkkinalla alalle tulo vapautettiin lainsäädännöllä Suomen sisäisessä liikenteessä vuonna 2007. Markkinalle on kuitenkin syntynyt kilpailua rajallisesti. Merkittävä osa kalustosta on peräisin yksinoikeusajalta, ja se on keskittynyt yhdelle toimijalle. Iso osa asiakkaista ei tällä hetkellä pysty kilpailutta­maan rautateiden tavaraliikennepalveluja. Kilpailua tavara­liikennemarkkinalla olisi mahdollista edis­tää politiikkatoimilla, jotka lisäisivät yksityisiä investointeja kalustoon tai jotka mahdollistaisivat nykyisen kalus­ton tasaisemman käytön eri operaattoreille.

Raportissa tunnistimme kaksi politiikkatoimenpidettä, jotka voisivat potentiaalisesti lisätä kilpailua tavara­liikenne­markkinalla. Ensinnäkin yksityisiä investointeja kalustoon voitaisiin potentiaalisesti lisätä mahdollista­malla pysy­västi eri kalusto­standardien käyttö Suomessa. Tämä vaatii kuitenkin poikkeusluvan saamista Euroo­pan unionilta. Koska muiden kalusto­standardien käytöstä Suomen sisäisessä liikenteessä ei alustavan tarkas­te­lun perustella havaittu syntyvän merkittäviä kustannuksia, olisi hyödyllistä selvittää edellytyksiä poikkeus­luvan saamiselle.

Toiseksi politiikkatoimeksi, jolla voitaisiin edistää alalle tuloa, tunnistimme kalustoyhtiön perustamisen. Kalusto­yhtiö vuokraisi kalustoa tasapuolisesti eri operaattoreille. Koska kalustoyhtiö on mahdollista toteuttaa kansalli­sen sääntelyn puitteissa, raportissa keskityimme arvioimaan kalustoyhtiön vaikutuksia. Teoreettisella mallilla hahmottelimme ensin kalusto­yhtiön vaikutuksia. Kalustoyhtiön hyödyt riippuvat siitä, kuinka paljon se synnyttäisi hintakilpailua ja toisaalta siitä, miten hinnan­muutok­set välittyisivät kuljetuspalveluiden kysyntään. Kalustoyhtiö voisi toisaalta myös synnyttää kustannuksia. Kalustoyhtiön seurauksena saatettaisiin menettää operoinnin skaalaetuja, ja tämä voisi johtaa kaluston kokonais­tarpeen kasvuun.

Empiirisen tarkastelun perusteella lisääntynyt kilpailu tavaraliikennemarkkinalla voisi laskea hintoja joitain kymmeniä prosentteja. Tämän suuruinen hinnan lasku voisi enimmillään johtaa suurin piirtein samansuuruiseen lisäykseen kuljetus­palvelujen kysynnässä. Tietopohja ei mahdollistanut edes karkean arvion muodostamista kalustoyhtiön kustannusvaikutuksista.

Kokonaisuudessaan raportin tulokset viittaavat siihen, että kilpailua lisäävillä toimilla voitaisiin saavuttaa tavaraliikenne­markkinalla hyötyjä. Vaikutusarvioinnin puutteiden takia emme kuitenkaan pysty esittämään kalustoyhtiön perustamisesta tarkempia politiikkasuosituksia. Jatkoselvitystarpeita ovat etenkin kalusto­yhtiön kustannusvaikutusten tarkempi arviointi. Lisäksi jatkoselvityksissä olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, mitkä kalustotyypit soveltuisivat parhaiten kalusto­yhtiöön.