Kestävyysraportti 2024

Yritykset voivat pyytää KKV:ltä neuvontaa, mikäli ne ovat epävarmoja toimintaansa liittyvistä kilpailuoikeudellisista kysymyksistä.

Tyypillisiä aiheita neuvontatapaamisissa ovat kilpailevien yritysten yhteistyöjärjestelyt.

Neuvontaa saavat myös toimialajärjestöt, joiden antamat ohjeet ja suositukset koskevat usein samalla alalla toimivia yrityksiä.

KKV antaa neuvontaa myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja toimitus- ja jakelusopimuksiin eli ns. vertikaalisiin sopimusjärjestelyihin liittyvissä asioissa.

Viranomaisen kanssa käyty vuoropuhelu voi tuoda lisävarmuutta ja kehittää yrityksen oman toiminnan arviointia, vaikka lupaa tai vihreää valoa menettelylle ei olisi saatukaan.

Yksityisten terveyspalveluiden markkina on keskittynyt voimakkaasti 2000-luvulla.

KKV:n mukaan vuosina 2008–2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa valtakunnalliset ketjut hankkivat omistukseensa pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kilpailuviranomaisella ei ole valtuuksia puuttua yrityskauppoihin, jotka jäävät liikevaihtorajojen alle, mutta johtavat silti haitalliseen keskittymiseen.

Yrityskauppavalvonnan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jääneet yrityskaupat ovat nostaneet lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden hintoja.

Jotta KKV voi puuttua markkinoiden haitalliseen keskittymiseen, lakiin tulisi sisällyttää niin sanottu otto-oikeus, joka antaisi kilpailuviranomaiselle mahdollisuuden tutkia poikkeustilanteissa myös pienempiä yrityskauppoja.

Eläinlääkärimarkkinat ovat keskittyneet yrityskaupoin kahdelle pääomasijoittajavetoiselle ketjulle.

KKV:n selvitys osoitti, että keskittyminen on johtanut myös hintojen nousuun.

Eläinlääkäriala on esimerkki markkinasta, joka on keskittynyt liikevaihtorajojen alapuolella viranomaisvalvonnan ulottumattomissa.

KKV ehdotti, että Suomessa otettaisiin muiden Pohjoismaiden tapaan käyttöön otto-oikeus, joka mahdollistaisi poikkeustilanteissa myös liikevaihtorajojen alle jäävien kauppojen tutkimisen.

Kartellit ovat kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia. Ne aiheuttavat taloudellista vahinkoa asiakkailleen, markkinoille ja koko yhteiskunnalle.

Kartellitutkinnat voivat alkaa esimerkiksi KKV:n saamien vihjeiden, viraston oma-aloitteisten selvitysten tai kartelliin osallistuvan yrityksen ilmiannon perusteella.

Koska kartellin jäsenet pyrkivät lähes aina salaamaan laittoman toimintansa, todisteiden kerääminen ja arviointi vaatii KKV:ltä tavallisesti useamman vuoden kestävän tutkinnan.

Leniency-menettelyssä kartelliin osallinen yritys voi saada vapautuksen tai alennusta seuraamusmaksusta paljastaessaan kartellin kilpailuviranomaiselle.

KKV valvoo, että julkinen sektori kilpailee tasapuolisesti yksityisten yritysten kanssa.
Julkinen sektori voi toimia markkinoilla, mutta lainsäädäntö asettaa tiettyjä ehtoja toiminnalle.

Selvityksen ja viraston saamien yhteydenottojen perusteella julkisyhteisöt kaipasivat kilpailuneutraliteettisäännösten soveltamiseen lisää ohjeita.

KKV:n verkkopalveluun lisättiin esimerkiksi julkisyhteisön toiminnan luonteen arviointia tukevia sisältöjä ja toimialakohtaisia esimerkkejä sekä kirjanpidon eriyttämistä koskevia ohjeita.

KKV valvoo hankintalain noudattamista. Hankintojen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että julkiset hankinnat kilpailutetaan avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

Vuonna 2024 KKV:ssä tuli vireille yhteensä 65 julkisten hankintojen valvontaan liittyvää asiaa.

Virasto antoi vuoden 2024 aikana hallinnollista ohjausta 14 hankinnan valvonnan tapauksessa. Lisäksi vuoden aikana virasto teki yhden esityksen markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi.

Hankintojen valvonnan mahdollisuudet havaita ja puuttua laittomiin suorahankintoihin paranivat vuonna 2024. Lakimuutoksella varmistetaan, että KKV pystyy puuttumaan tehokkaammin kaikkein vakavimpiin hankintalain rikkomuksiin.

Hankintalain kynnysarvot ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava. Poikkeuksellisesti se voidaan tehdä suoraan ilman kilpailuttamista silloin, kun hankintayksikkö tekee hankinnan omalta sidosyksiköltään.

KKV:n arvion mukaan Suomessa on yleistynyt ilmiö, jossa sidosyksikköpoikkeusta sovelletaan virheellisesti. Sidosyksikköhankinnan tekemisen edellytyksiä tulkitaan liian laveasti.

Vuonna 2024 markkinaoikeus katsoi KKV:n esityksen mukaisesti, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ollut hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiaan.
Sarastialta ei siten voitu hankkia palveluja kilpailuttamatta sidosyksikköaseman perusteella.

Markkinaoikeus antoi myös vastaavan ratkaisun Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta koskevassa asiassa. Ratkaisut selkiyttävät merkittävästi sitä, miten sidosyksikköjä tulisi tulkita.

Kela-korvausjärjestelmää ollaan muuttamassa. Osana uudistusta on tarkoitus toteuttaa kokeilu, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla.

KKV totesi, että korvausten valumista hintoihin on tarkoitus suitsia asettamalla hintakatto. Aikaisemmat Kela-korvausten korotukset ovat siirtyneet hintoihin.

Hintakaton asettamiseen liittyy kuitenkin ongelmia. Huonosti toteutettuna hintakatto poistaa yksityisten palveluntarjoajien kannustimet hintakilpailuun. KKV:n mukaan vaarana on myös, että jos hintakatto koskee pelkkää lääkärin vastaanottoa, Kela-korvauksen nousu välittyy tukipalveluiden eli esim. laboratorio- ja kuvantamispalveluiden hintoihin.

Parhaimmillaan yksityinen palveluntuotanto voi olla tehokas tapa järjestää palveluja. Nykyisen Kela-korvausjärjestelmän hyödyt näyttävät kuitenkin valuvan lääkärikeskuksille ja hyväosaisille kuluttajille, jotka käyttäisivät yksityisiä palveluita myös ilman korvauksia.

Julkisiin hankintoihin liittyy usein erilaisia harmaan talouden ilmiöitä, kuten verojen välttelyä, tarjouskartelleja ja pimeän työvoiman käyttöä.

Väärinkäytösten vähentämiseksi KKV ja Verohallinto kiersivät hyvinvointialueilla lisäämässä alueiden tietoisuutta harmaan talouden riskeistä ja torjuntakeinoista.

Hyvinvointialueiden hankinnoista päättäviä neuvottiin kilpailuttamisen hyödyistä ja kartellien torjunnasta julkisissa hankinnoissa.

Hoitamalla reklamaatiot asianmukaisesti yritys voi kasvattaa asiakkaiden luottamusta. Toimiva asiakaspalvelu on myös osa yrityksen lakisääteisiä velvollisuuksia.

Kuluttaja-asiamies kehotti kaupan alaa varmistamaan, että kuluttajansuojalain velvoitteet on otettu huomioon virhetilanteita koskevien reklamaatioiden käsittelyssä.

Lainvastaista on esimerkiksi kiistää vastuu tavaran virheestä pelkästään siksi, että takuu on päättynyt.

Kaupat eivät voi myöskään järjestelmällisesti ohjata kuluttajia reklamoimaan esimerkiksi maahantuojalle tai valmistajalle, vaan kuluttajalla on aina oikeus asioida suoraan myyjän kanssa.

Digitaalisten palveluiden kirjo kattaa muun muassa sosiaalisen median kanavia, markkinapaikka-alustoja ja hakukoneita, joita monet kuluttajat käyttävät päivittäin.

Vuonna 2024 astui voimaan digipalveluasetus (DSA), joka pyrkii turvaamaan digipalveluiden, kuten erilaisten verkkoyhteisöjen ja markkinapaikkojen käyttäjän asemaa.

Jos jatkossa teet ilmoituksen epäilemästäsi laittomasta sisällöstä, palveluntarjoajan on käsiteltävä asia ja kerrottava ratkaisustaan.

Jos tuotat sisältöjä tai toimit verkkoalustan kautta myyjänä, sinulla on oikeus saada tieto ja perustelut kaikenlaisesta palvelun käytön rajoittamisesta.

Suomessa DSA:n pääasiallinen valvoja on Traficom, mutta valvontavastuita on myös kuluttaja-asiamiehellä ja tietosuojavaltuutetulla.  Kuluttaja-asiamies valvoo esimerkiksi suurilla alustoilla markkinoinnin tunnistettavuutta.

Ympäristömarkkinoinnin on aina oltava paikkansapitävää, tarkkarajaista ja selkeää, jotta kokonaisvaikutelma ei muodostu kuluttajien kannalta harhaanjohtavaksi.

Kuluttaja-asiamies puuttui vuonna 2024 esimerkiksi Finnairin markkinointiin. Finnair sitoutui korjaamaan markkinointiaan.

Finnairin markkinoinnissaan käyttämä ympäristöväittämä lentopolttoaineen kasvihuonekaasupäästöistä antoi harhaanjohtavan kuvan yrityksen lentomatkustamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista.

Kuluttaja-asiamies osallistui EU-säännösten täytäntöönpanoon Suomessa. Vihreä kuluttajasuojadirektiivi on EU:n säädös, joka puuttuu viherpesuun, piilomainontaan ja epäselvään tuotetietoon.

Tavaroiden korjaamiseen liittyvän EU-direktiivin tarkoitus on helpottaa tavaroiden korjaamista ja vähentää jätettä. Direktiivi velvoittaa valmistajia tarjoamaan korjausmahdollisuuksia ja helpottaa pääsyä korjauspalveluihin.

Ympäristömarkkinoinnista ja ympäristöväitteistä tehtiin KKV Kampuksen oppimisympäristöön verkkokurssit. Kurssit soveltuvat kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ostopäätöstensä ympäristövaikutuksista ja haluavat oppia kriittistä mainonnanlukutaitoa.

Yhteiskunnassa etsittiin laajasti ratkaisua tilanteeseen, jossa useat tuhannet kuluttajat tekivät vuosien 2022 ja 2023 sähkön hintakriisin aikana poikkeuksellisen kalliita määräaikaisia sähkösopimuksia.

Osa sähköyhtiöistä tuli vastaan kalliin sopimuksen tehneitä asiakkaita, mutta moni kuluttaja oli edelleen kiinni kalliissa sopimuksessa. Sähkölaskuihin liittyvät maksuhäiriömerkinnät kasvoivat.

Kuluttaja-asiamies haki asiaan ratkaisua tuomioistuimessa ja avusti kuluttajaa oikeudessa määräaikaisen sähkösopimuksen hinnan kohtuullistamiseksi.

Kuluttaja-asiamies vei markkinaoikeuden arvioitavaksi kahden sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksissa käyttämät menettelytavat.

Markkinaoikeus hylkäsi syksyllä 2024 kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset, jotka koskivat Vaasan Sähkö Oy:n ja Helen Oy:n syksyllä 2022 sähkön hinnankorotuksissa käyttämiä menettelyjä.

Kuluttaja-asiamies vei asian korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

KKV julkaisi laskurin, jolla kuluttaja voi arvioida määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksensa hinnan kohtuullisuutta.

Laskurilla kuluttaja voi arvioida, onko määräaikaisen kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen hinta mahdollisesti muuttunut kohtuuttomaksi hintatason laskettua ja kannattaako sähköyhtiöltä vaatia hyvitystä.

KKV:n blogissa avattiin perusteellisesti kriteereitä, joilla sähkösopimuksen valinta kannattaa tehdä ja verkkosivuille koottiin tietoa kuluttajien avuksi.

Puhelinmyynnissä kuluttajalla on ollut reilun vuoden ajan harkintarauha: sopimus ei tule voimaan pelkän puhelinkeskustelun perusteella, vaan siihen vaaditaan kirjallinen vahvistus.

Tavoitteena on suojata kuluttajia tekemästä tahattomia ostoksia.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota puutteisiin sopimuksen kirjallisessa vahvistamisessa. Kuluttajille lähetetyissä tarjouksissa ei ollut kaikkia lain vaatimia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee sopimuksen tekemiseen.

Matkustajan oikeudet lomamatkailussa ja joukkoliikennevälineissä riippuvat siitä, mikä liikenneväline tai matkustusmuoto on kyseessä.

Kuluttaja-asiamies katsoi VR:n rikkoneen matkustajan oikeuksia lakko- ja ratavikaperuutusten yhteydessä. Matkustajan tulee saada valita peruuntuneen matkan uudelleenreititys ilman lisäkuluja, vaikka uuden matkan junaliput olisivat hinnaltaan kalliimpia.
VR sitoutui korjaamaan toimintatapojaan.

Kuluttaja-asiamies puuttui Finnairin liian pitkiin lentolipun takaisinmaksuaikoihin.

Lennon peruuntuessa matkustajalla on oikeus valita joko lennon uudelleenreititys tai rahojen palauttaminen seitsemän päivän kuluessa. Finnairin palautuksissa saattoi kestää jopa kuukausi.

Kuluttaja-asiamies nosti EU:n komissiolle antamissaan lausunnoissa esiin, lainsäädännön selkeys edistää matkustajan oikeuksien toteutumista käytännössä, ja on myös liikenteenharjoittajien ja valvojien etu.

Kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan esimerkiksi printti- ja verkkomarkkinoinnissa ei usein kerrottu alinta hintaa, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana tai alin hinta oli kerrottu epäselvästi esimerkiksi hyvin pienellä kirjasinkoolla tai linkin takana.

Sääntelyn tarkoituksena on ylläpitää reilua alennusmarkkinointikäytäntöä siten, ettei kuluttajan päätöksenteko vääristy esimerkiksi liioiteltujen alennusprosenttien seurauksena.

Kuluttaja-asiamies puuttui esimerkiksi kahden yrityksen tapaan ilmoittaa alin hinta markkinoinnissaan. Elisa ja Kesko ovat kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta korjanneet toimintatapojaan hinnanalennusmarkkinoinnissa.
Kuluttaja-asiamies tarkensi linjaustaan Alennus- ja edullisuusilmaisut markkinoinnissa.

Kuluttaja-asiamies ensisijaisesti neuvottelee yritysten kanssa. Useimmiten asiat ratkeavat neuvotteluin eikä järeämpiä keinoja tarvita.

Kun asia liittyy poliisin toimivaltaan, kuluttaja-asiamies tekee poliisille tutkintapyynnön.
Sähköyhtiö 365 Hankinta Oy erehdytti tai pyrki erehdyttämään kuluttajia maksamaan aiheettomia maksuja haastamalla heidät tuomioistuimeen.

Koska tapauksia oli paljon, kuluttaja-asiamies pyysi poliisia tutkimaan, ovatko 365 Hankinta ja sen vastuuhenkilö syyllistyneet teolla rikoslain mukaiseen törkeään petokseen.

Kuluttaja-asiamies avusti kuluttajia kymmenissä oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeudet hylkäsivät kaikki yhtiön kanteet, joissa kuluttaja-asiamies on avustanut kuluttajaa.

KKV sai kuluttajilta lukuisia yhteydenottoja Lux Beds from North Oy:stä. Yritys ei ole toimittanut kuluttajille heidän tilaamiaan sänkyjä eikä viivästyneen kaupan purkauduttua palauttanut ennakkoon maksettuja rahoja. Kuluttaja-asiamies pyysi poliisia tutkimaan asiaa.

Useat yritykset eivät tarkoituksellisesti riko lakia, mutta ne eivät ota kuluttajansuojan vaatimuksia huomioon esimerkiksi puutteellisen osaamisen tai väärien käsitysten vuoksi.

Tällaisia yrityksiä kuluttaja-asiamies ohjaa valmentavalla valvonnalla.

Yrityksiä autetaan ottamaan huomioon kuluttajansuojan periaatteet ja niiden soveltaminen esimerkiksi ohjeilla, suosituksilla ja linjauksilla.

KKV Kampus on verkossa toimiva oppimisympäristö elinkeinoharjoittajille ja kuluttajille. KKV Kampukselle tuotettiin 8 uutta kurssia vuoden 2024 aikana.
Yrityksiä valmentavilla kursseilla käsitellään esimerkiksi markkinoinnin perussääntöjä ja hyvää perintätapaa kuluttajaperinnässä.

Kuluttajille suunnatuilla verkkokursseilla opitaan esimerkiksi digitaalisista taloustaidoista ja kestävästä kuluttajuudesta.

Pimeillä käytännöillä tarkoitetaan verkkopalveluiden suunnittelukeinoja, joilla pyritään harhauttamaan kuluttajaa toimimaan vastoin aikomustaan.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota suoratoistopalvelu Ruutu+ -palvelun irtisanomisen vaikeuteen. Irtisanomisessa vaadittiin useaan kertaan vahvistamaan tahtonsa erilaisten kyselyjen, varoitusten ja tarjousten kautta. Sanoma Media Finland Oy sitoutui muuttamaan Ruutu + irtisanomispolkua.

Kuluttaja-asiamies ohjeisti suoratoistopalveluja ja muita sähköisiä digitaalisia palveluita tarjoavia yrityksiä sekä toimialajärjestöjä lakisääteisistä kuluttajien oikeuksista.

Myös irtisanomisaikaan puututtiin. Yhtä kuukautta pidempi irtisanomisaika aiheuttaa kuluttajalle tarpeettomia kustannuksia ja rajoittaa kohtuuttomasti kuluttajan vapautta.

Markkinaoikeus kielsi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta Verisure Oy:tä käyttämästä sopimusehtoa, jonka mukaan toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Verisure Oy muutti sopimusehtojaan.

Luottoyhtiö Bondora jatkoi lainvastaisesti luoton koron sekä sopimus- ja hallinnointipalkkion veloittamista kuluttajilta, joilla ei lain mukaan ole velvollisuutta maksaa takaisin muuta kuin luoton pääoma.
Bondora vietiin uudestaan markkinaoikeuteen vuonna 2024.

Kuluttaja-asiamies ohjeisti kuluttajia reklamoimaan Bondoralle, jotta he saisivat heille lain mukaan kuuluvat hyvitykset. Reklamoinnin helpottamiseksi laadittiin reklamaatioapuri, jonka avulla kuluttajat voivat tehdä hyvitysvaatimuksen.

Korkein oikeus katsoi Bondoran rikkoneen kuluttajansuojalaissa luottoyhtiölle säädettyä hintasääntelyä.
Kuluttaja-asiamies puuttui Santander Consumer Finance menettelyyn kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Santander ei selvittänyt luotonhakijasta kaikkia olennaisia tietoja eikä arvioinut riittävällä tavalla kuluttajan maksukykyä.

Kuluttaja-asiamies puuttui Ropon perintään. Perintäkirjeet lähtivät liian tiuhaan ja maksuaika oli liian lyhyt. Ropo sitoutui muuttamaan menettelyään kuluttaja-asiamiehen esittämällä tavalla.

Rakennuttajan on huolehdittava ennen asunto-osakkeiden myynnin alkamista, että rakennuttaja on asettanut mahdollisen suorituskyvyttömyytensä varalta tarkoitukseen soveltuvan vakuuden.

Kuluttaja-asiamies päivitti vakuuksia koskevaa linjaustaan ja muistutti rakennuttajia ja kiinteistövälittäjiä vakuuden asettamista koskevasta velvollisuudesta.

Vakuus turvaa mahdollisten rakennusvirheiden korjaamisen, vaikka virheestä vastuussa oleva perustajaosakas olisi lopettanut toimintansa tai joutunut konkurssiin.

Kuluttajaneuvonta opastaa kuluttajia ja yrityksiä kuluttajaoikeudellisissa ongelma- ja riitatilanteissa. Tavoitteena on, että osapuolet pääsevät sovintoratkaisuun.

KKV:n kuluttajaneuvonta käsitteli vuonna 2024 kaikkiaan 39 512 yhteydenottoa.

KKV:n kuluttajaneuvonnan kysytyimmät aiheet vuonna 2024 olivat:
ajoneuvot 28 % (n. 12 600 yhteydenottoa), asuminen 10 % (n. 4 400 yhteydenottoa), remontit ja rakentaminen 10 % (n. 3 900 yhteydenottoa), kodinkoneet ja elektroniikka 7 % (n. 3 000 yhteydenottoa).

KKV:n kuluttajaneuvontaan tulleissa yhteydenotoissa näkyivät 2024 erityisesti muun muassa rakennusalan konkurssit ja yritysten maksuvaikeudet, jotka heijastuvat myös asiakaspalvelun laatuun ja kuluttajien mahdollisuuksiin päästä lakisääteisiin oikeuksiinsa.

Yhteydenotoissa nousi esille myös maksun- ja luotonvälityspalveluiden yleistyminen, mikä liittyy lähes kaikkeen verkossa ostamiseen ja aiheuttaa usein reklamaatiotilanteissa asiakaspalveluun liittyviä ongelmia.

Yli neljännes yhteydenotoista koski ajoneuvojen kauppaa, erityisesti käytetyn auton kauppaa.

Suurin osa tapauksista on yksilöllisiä riita-asioita, mutta autoalalla on myös tunnistettavissa toistuvia tilanteita esimerkiksi autokaupassa yleistyneen etä- ja kotimyynnin sopimusehtokäytännöissä.

Myös sähköautojen yleistyminen on tuonut mukanaan uudenlaisia ongelmia, jotka liittyvät muun muassa latauspalveluihin ja akkujen kestoon.

Vuonna 2024 toistettiin myös kolme vuotta aiemmin tehty laajempi kuluttajaneuvonnan asiakaskysely. Selkeä enemmistö palautteesta oli myönteistä: asiakaspalvelua pidettiin ystävällisenä (90,4 % vastaajista täysin tai melko samaa mieltä), palvelua suositeltaisiin tuttaville (87,3 %), asiointia pidettiin sujuvana ja nopeana (87 %), asian käsittely oli asiantuntevaa (86,9 %), vastaukset olivat selkeästi perusteltuja ja ymmärrettäviä (87,7 %) ja neuvot auttoivat asiakasta selvittämään asiaansa (86,2 %).

Vastaajista 66 % piti kuluttajaneuvonnan merkitystä erittäin tai melko ratkaisevana asiansa selvittämisessä (23 % ei osannut vielä vastata tähän, koska heidän asiansa käsittely oli kesken).

Euroopan kuluttajakeskus jakaa tietoa kuluttajan oikeuksista EU:ssa sekä tarjoaa kuluttajille maksutonta sovitteluapua ja neuvoja maiden rajat ylittäviin ongelma- ja riitatilanteisiin, joissa kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja ovat keskenään eri maissa EU-alueella, Norjassa tai Islannissa.

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (European Consumer Centres Network) tekee yhteistyötä myös Ison-Britannian kansainvälisen kuluttajakeskuksen kanssa.

Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen toimipiste (ECC Finland) sai 2516 uutta yhteydenottoa suomalaiskuluttajilta vuonna 2024.

Yhteydenotoista 71 % hoidettiin asiaa selvittämällä ja toimintaohjeita kuluttajalle antamalla ja 29 % oli valitustapauksia, joita selviteltiin ja soviteltiin yhteistyössä toisen maan ECC-toimipisteen kanssa.

Lisäksi Suomeen tuli soviteltavaksi 135 tapausta, jotka koskivat suomalaisyrityksiä ja joissa kuluttaja asuu toisessa EU-maassa, Norjassa tai Islannissa.

Euroopan kuluttajakeskus Suomessa sai vuoden 2024 aikana kotiutettua sovittelujen kautta kuluttajille hyvityksiä 274 409 euroa ja koko ECC-verkosto puolestaan 7,58 miljoonaa euroa.

Yleisimmät aihealueet yhteydenotoissa Suomessa olivat verkosta hankitut palvelut (mm. autonhinta-arviopalvelu, tilausten irtisanomispalvelu, terveysarviointipalvelu).

Lentojen peruutus- ja viivästystilanteet korostuivat aihealueena etenkin sovittelutapauksissa.

Yleisimmät elinkeinonharjoittajan sijaintimaat suomalaiskuluttajien yhteydenotoissa vuonna 2024 olivat Saksa, Alankomaat, Ruotsi ja Latvia.

Tapauskäsittelyn päätteeksi asiakkaille lähetetään palautekysely. Kuten aiempina vuosina, asiakastyytyväisyys pysyi Suomessa korkealla tasolla.

Vastaajista 93 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä saamaansa palveluun – 79 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä ja 14 % kertoi olevansa tyytyväisiä.

Euroopan kuluttajakeskuksen palvelu löydetään useimmiten verkon hakukoneen kautta tai toisen viranomaisen – etenkin kuluttajaneuvonnan ohjaamana.

Vuonna 2024 Euroopan kuluttajakeskuksen verkkosivuille tehtiin uusi selkokielinen osio, jotta tieto kuluttajan oikeuksista palvelisi entistä laajempia kohderyhmiä. Erityisryhmien lisäksi selkokielinen materiaali kuluttajan oikeuksista verkko-ostoksilla tai lentomatkustajana hyödyttää myös tavallisia kuluttajia.

Selkokeskus on myöntänyt osiolle selkotunnuksen.

Yksityisen terveydenhuollon markkinat ovat 2000-luvulla keskittyneet voimakkaasti.

KKV:n julkaisemassa tutkimuksessa terveysmarkkinoiden yrityskauppojen vaikutuksia hintoihin arvioitiin vertaamalla yritysostojen kohteena olleiden klinikoiden hintoja verrokkiyrityksiin, joita ei ostettu tarkasteluajanjakson aikana.

Monella alueella yksityisten terveyspalvelujen hinnat ovat nousseet, kun iso ketju on ostanut paikallisen toimijan.

Tutkimuksen perusteella ostetuissa klinikoissa hinnat nousivat 10–20 % yrityskaupan jälkeen. Suurinta hinnannousu oli lääkäriyritysten tarjoamissa tukipalveluissa, kuten kuvantamisessa ja laboratoriopalveluissa, joissa hinnat nousivat keskimäärin 20 %

Kilpailun puute julkisissa hankinnoissa on KKV:n tutkimuksen mukaan iso ongelma etenkin kasvukeskusten ulkopuolella, jossa palveluita ei ole kannattavaa tuottaa markkinaehtoisesti.

2020-luvulla erityisesti sote-uudistus on lisännyt sidosyksikköjen käyttöä.
KKV julkaisi lainvalmistelun tueksi selvityksen, joka avaa sidosyksikköjen käyttöä ja omistussuhteita sekä ehdotetun omistusosuusrajan vaikutuksia.

Sidosyksiköitä käytetään nykyisin myös väärin perustein ja lainvastaisesti sellaisissa tilanteissa, joissa hankintayksiköillä ei ole määräysvaltaa sidosyksikköön.

Lakimuutoksessa ehdotetulla omistusosuusrajalla olisi kuitenkin todennäköisesti monia haitallisia ja kustannuksia lisääviä vaikutuksia.

Tutkimuksessa käytiin läpi yli tuhat KKV:n kuluttajaneuvonnan tapauskuvausta käytettyjen autojen kaupasta Suomessa.

Yhteydenottojen syy on usein se, että autojen todellinen kunto ei vastaa myyjien ostajille kertomia tietoja.

Käytettyjen autojen kaupassa on paljon piirteitä, jotka ovat huolestuttavia kuluttajan oikeussuojan kannalta. Tapauksissa toistuu tilanne, jossa kuluttaja ajautuu umpikujaan ilman sovittelun tai keskustelun mahdollisuutta myyjän kanssa.

Erityisen alttiita ongelmatilanteille ovat nuoret, joilla voi olla vähän kokemusta isommista ostoksista ja sopimusten solmimisesta.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Suomen nykyisen yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän kyky täyttää sille asetettuja tavoitteita on heikentynyt ja rahapelimarkkinoiden sääntelyä tulee kehittää.

KKV:ssä tuotetaan tutkittua tietoa tukemaan rahapelimarkkinan ja sen sääntelyn kehittämistä.

Muuttuneeseen rahapelaamiseen on reagoitu Pohjoismaissa eri tavoin. Pohjoismaiden kokemuksista kannattaa ottaa oppia.

KKV tarkasteli tutkimuksessa rahapelaamisen sääntelyuudistusten vaikutuksia eri Pohjoismaissa. Lisenssijärjestelmä ei yksin ratkaise rahapelimarkkinan ongelmia.

KKV:n ja Kelan yhteistutkimus osoitti, että Kela-taksien kilpailutus on tuonut merkittäviä säästöjä.

Kela-taksikyytien järjestäminen on julkinen hankinta, joka maksetaan verorahoilla.

Tutkimuksen mukaan Kela-taksien kilpailutus johti noin 132 miljoonan euron säästöihin ensimmäisen 4 ja puolen vuoden aikana.

Kela-kyydit ovat oppikirjaesimerkki lisääntyneen kilpailun ja kilpailuttamisen hyödyistä.

KKV:n tutkimukset tuovat lisävalaisua siihen, miten lakimuutokset vaikuttavat alkoholin saatavuuteen, hintoihin ja myyntiin.

Tutkimus osoitti, että alkoholilain uudistukset vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä alkoholituotteita suomalaiset ostavat ja mistä alkoholijuomia ostetaan.

Tutkimuksen mukaan ei vaikuta siltä, että vuoden 2018 uudistuksilla olisi ollut merkittävä vaikutus suomalaisten kuluttaman alkoholin määrään.

Isoin vaikutus liittyi vähittäismyynnin rakenteeseen. Alkoholituotteiden myynnin vapautuminen johti myynnin merkittävään siirtymään Alkosta päivittäistavarakauppoihin.

Elintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti vuosina 2022–2023. KKV:n tutkimusyksikössä analysoidaan sitä, miten kuluttajan maksama hinta jakautuu tuottajille ja kaupalle, ja miten yhden tuotantoketjun portaan hintamuutos vaikuttaa koko ketjuun.

Vuonna 2024 julkaistiin elintarvikeketjua tarkastelevasta tutkimuksesta väliraportti sekä tuloksia tarkentava blogikirjoitus.

Hinnan jakautuminen elintarvikeketjun eri tuotantoportaille ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuosina nopeasti.

Suomalaiset kuluttajat reagoivat hintojen ripeään nousuun sopeuttamalla ostoskoriaan. Kulutus siirtyi kilohinnaltaan halvempiin tuotteisiin ja tuotteisiin, jossa hintojen nousu oli yleistä kehitystä hitaampaa.

Korkeat energiakustannukset vaikuttavat laajasti kotitalouksiin ja voivat olla merkittävä tekijä energiaköyhyyden synnyssä.

Kuluttajien arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta pitää asunnossa sopiva huonelämpötila tai vaikeuksia maksaa sähkölaskuja.

KKV:n katsaus kokosi yhteen tietoa suomalaisesta energiaköyhyydestä.
Yllättävät muutokset sähkömarkkinoilla voivat altistaa aiempaa isomman joukon kuluttajia energiaköyhyyteen.

Sähkömarkkinoilla rajujen hintavaihteluiden riskit ovat siirtyneet enemmän kuluttajille kiinteähintaisten sopimusten vähentyessä.

Digivihreä kaksoissiirtymä tarkoittaa samanaikaista digitaalista ja ekologista muutosta, jossa pyritään hyödyntämään digiteknologioita ympäristöystävällisten ja kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Arkisessa kulutuksessa kaksoissiirtymä tarkoittaa esimerkiksi polttomoottoriauton vaihtamista sähköautoon, älykkäitä kotiautomaatiojärjestelmiä tai digitaalisia tuote- ja palvelutiedon vertailusivustoja.

KKV:n katsaus kokosi yhteen tietoa, miten siirtymä vaikuttaa erilaisiin kuluttajiin sekä miten haittoja voitaisiin torjua.

Vuosittaisessa sidosryhmille suunnatussa KKV-päivässä tarkasteltiin markkinoiden muutokseen vahvasti vaikuttavia ilmiöitä, joilla on merkittäviä seurauksia kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien arkeen.

Huoli markkinoiden haitallisesta keskittymisestä Suomessa nousi esiin muun muassa yksityisten terveyspalveluiden ja eläinlääkäripalveluiden alalla.

Digitalisoituminen on tuonut mukanaan tekoälyn ja vaikuttajamarkkinoinnin kaltaisia keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin.

Sääntelyä kehitettäessä on usein tasapainoiltava erilaisten, toisilleen ristiriitaistenkin tavoitteiden välillä. Erityisen selvästi tämä on näkynyt lääkkeiden ja alkoholin saatavuutta koskevassa keskustelussa.

Päivän aikana kuultiin asiantuntijoiden ja tutkijoiden tuoreita havaintoja markkinoiden haitallisesta keskittymisestä, vaikuttajamarkkinoinnista ja lääke- ja alkoholimarkkinoiden sääntelystä.

KKV:n työtyytyväisyysmittauksen 2024 tuloksia asteikolla 1–5:

• Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen 4,60
• Työn mielenkiintoisuus ja haastavuus 4,42
• Oikeudenmukainen kohtelu lähiesimiehen taholta 4,37
• Työnantaja tukee tekoälyn hyödyntämistä ja sen oppimista työssäni 4,33
• Ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen työyhteisössäni 4,31
• Työn tavoitteiden tietäminen 4,27
• Voin luottaa työyhteisömme johtoon 4,26
• Oppimisen ja uudistumisen mahdollisuudet työssä 4,24

• Työtyytyväisyysmittauksen mukaan KKV:läiset ovat erittäin tyytyväisiä työnantajan tukeen tekoälyn hyödyntämisessä ja sen käytön opettelussa (4,33/5).
• Vuonna 2024 panostettiin erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen ja tekoälykoulutuksiin. Koko henkilöstölle järjestettiin koulutusta tekoälyn mahdollisuuksista asiantuntijatyössä ja juridisista reunaehdoista.
• Kaikkia kannustettiin kokeilemaan virastolle kehitettyjä tekoälyavustajia, joita voi hyödyntää eri työtehtävissä.
• Vuoden 2024 henkilöstöpäivässä KKV:läiset esittelivät erilaisia tekoälykokeiluita. Kokeiluita on tarkoitus laajentaa ja monistaa yhä useamman hyödynnettäväksi. Henkilöstöpäivään oltiin poikkeuksellisen tyytyväisiä. Päivästä kerättiin runsaasti uusia ideoita tekoälyn hyödyntämiseksi.
• Työelämätaitoja valmentavassa KKV Taitotalossa järjestettiin esihenkilövalmennusta, mediavalmennusta, kielikoulutusta sekä koulutusta virkahenkilöiden vastuista ja velvollisuuksista sekä tietosuojasta.
• KKV Akatemia on koulutuskonsepti, jossa järjestetään luentoja ja keskusteluita ajankohtaisista kilpailu- ja kuluttajateemoista. Vuonna 2024 pidettiin koulutusta esimerkiksi kilpailun taloustieteestä, EU:n oikeuskäytännöistä ja markkinoinnista.
• Vuonna 2024 otettiin käyttöön henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Suunnitelmia käsitellään kahdenkeskisissä keskusteluissa esihenkilöiden kanssa läpi vuoden.
• KKV:ssä on käytössä joustava työaika, joka helpottaa työn sovittamista erilaisiin elämäntilanteisiin.
• KKV:läisillä on laaja mahdollisuus tehdä etätyötä, mutta kasvokkaisiin kohtaamisiin kannustetaan ja tuetaan niiden toteutumista. Yksiköt ja tiimit järjestävät työnsä niin, että ihmisillä on mahdollisuus tavata toisiansa säännöllisesti myös kasvotusten.
• Kaikki kutsutaan säännöllisesti yhteisiin vapaamuotoisiin tapaamisiin sekä virtuaalisesti että kasvokkain, esimerkiksi aamukahveille, pikkujouluihin ja muuhun vapaamuotoiseen yhdessäoloon.

KKV pyrkii hyödyntämään aktiivisesti uusimpia työnteon muotoja ja teknologioita.
KKV:ssa tekoälyllä tarkoitetaan generatiivisen tekoälyn lisäksi myös muita koneoppimiseen perustuvia teknologioita ja sovellusten tekoälyominaisuuksia.

Tekoälyä käytetään avoimesti ja läpinäkyvästi. Tekoälyn käyttö KKV:n työtehtävissä pohjaa virkahenkilöetiikkaan, hyvän ja avoimen hallinnon periaatteisiin sekä lainsäädäntöön.

Tekoälyn käytön lopputulemista vastaa aina ihminen. Tekoälyratkaisut eivät saa vaarantaa viraston luotettavuutta ja riippumattomuutta.

Viraston tavoitteena on hyödyntää tekoälyä ketterästi ja kustannustehokkaasti.

Ensimmäinen virastolle räätälöity tekoälypilotti tekee kuluttajaneuvonnan yhteydenotoista tiivistelmiä. Tapausten käsittely ja vertaileminen helpottuvat.

Kilpailuneutraliteettivalvonnan tueksi rakennettiin räätälöity tekoälybotti. Botti on työkalu, joka auttaa KKV:n asiantuntijaa neuvonnassa ja erityissääntelyn tunnistamisessa.

KKV hyödyntää AI Agentti-alustaa, jonka avulla on mahdollista rakentaa tietoturvallisesti viraston käyttöön tekoälyavustajia, jotka koulutetaan omilla ja julkisilla aineistoilla.

KKV noudattaa valtion toimitilastrategian mukaista tehokasta tilankäyttöä.

Etätyöskentelyn yleistymisen seurauksena virasto irtisanoi osan Helsingin toimitiloistaan.

Toimitiloja käytetään mahdollisimman tiiviisti ja tehokkaasti.

Myös maakuntien työpisteiden tilaratkaisuissa huomioidaan tehokas tilojen käyttäminen yhteistyössä Senaatin tai muiden vuokranantajien kanssa.

Helsingin toimipisteessä tehdään Senaatin toimesta energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä liittyen lämpötilaan, ilmanvaihtoon ja valaistukseen

Traficom on arvioinut, että ICT-alan ympäristövaikutuksista 65–80 % tulee päätelaitteista.

KKV vähentää tehokkaiden työasemien tarvetta ja laskennan virrankäyttöä kehittämällä pilvipohjaisen laskennan kyvykkyyksiä.

Vaikka datakeskusten osuus ICT-alan päästöistä on myös huomattava (15–20 %), KKV:n siirtyminen omista palvelimista suurempien datakeskusten ja kansainvälisten pilvipalveluiden kapasiteetin hyödyntämiseen lisää energiatehokkuutta

KKV:n vahvuuksia ovat vahva yhteishenki ja yhteistyön kulttuuri. Työ KKV:ssä on vaativaa, joten toimiva yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

KKV on tinkimättömästi kuluttajien ja kansantalouden asialla. Virasto palvelee kaikissa tilanteissa yleistä etua. Päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja harkittuihin linjauksiin.

Viraston päätöksillä ja selvityksillä on merkittävä vaikutus markkinoihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintaan. KKV käyttää harkintavaltaansa huolellisesti ja panostaa asiantuntemukseen.

Yhteisöllisyys vahvistuu koko virastossa sekä yksiköissä.

Virastossa on sujuva ja yhdenmukainen perehdytysprosessi, jolla sitoutetaan uudet kollegat työtehtäviin ja työyhteisöön.

Lisäämme kasvokkaisia kohtaamisia yksiköissä ja koko viraston henkilöstön kesken.

Kehitämme perehdytysprosessiamme vastaamaan yhä paremmin hybridityön tarpeita.

Esihenkilöt pitävät säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita, joissa käydään läpi esimerkiksi henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa.

Järjestämme yhteisiä henkilöstöpäiviä kaksi kertaa vuodessa ja vapaamuotoisia tapaamisia.

Ajanhallinta- ja organisointitaidot vahvistuvat.

Syntyy uusia tapoja organisoida omaa ja tiimien työtä.

Lähiesihenkilötyö vahvistuu.

Edistämme ajankäytön hallintaa varmistamalla selkeät roolit ja vastuut.

Hyödynnämme työtä sujuvoittavia digitaalisia työkaluja ja jaamme hyviä kokemuksia toimivista työskentelytavoista.

Pidämme johtajille ja päälliköille valmentavan johtamisen koulutusta ja järjestämme myös vapaamuotoisia tapaamisia.

Kuluttajat ja yritykset löytävät yhä helpommin ohjeita eri tilanteisiin. Asiointi sujuvoituu entisestään.  Sisällön laatu säilyy korkeana, ymmärrettävyys ja selkeys vahvistuvat.

Henkilöstön on helpompi jakaa omille verkostoilleen tietoa virastosta ja sen työmahdollisuuksista.

Entistä useampi KKV:n asiantuntija tuo osaamistaan esille eri kanavissa. Sidosryhmät saavat viraston asiantuntijoilta luotettavaa ja itselleen hyödyllistä tietoa.

Laajennamme verkkopalvelumme Tutkimus ja vaikuttaminen -osiota.

Teemme verkkoasioinnin käytettävyystutkimuksen keskeisille käyttäjäryhmille.

Vahvistamme asiantuntijoiden viestintävalmiuksia.

Panostamme rekrytointiviestintään ja potentiaalisten työnhakijoiden, erityisesti opiskelijoiden tavoittamiseen.