Habeo Group Oy (Triton) / Paretec Oy (kuuleminen 17.12.2024)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

1 Yrityskaupan toteutusmuoto ja osapuolet

Yrityskaupassa on kyse järjestelystä, jossa Habeo Group Oy (”Ilmoitusvelvollinen”) hankkii Paretec Oy:ssä (”Paretec”) kilpailulain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman yksinomaisen määräysvallan. Paretec tulee kaupan myötä osaksi Habeo Group -konsernia, joka on Triton pääomasijoitusyhtiön portfolioyhtiö. Kauppa toteutetaan osakekauppana. Kaupan kohteena on Paretecin koko osakekanta.

Triton on pääomasijoitusyhtiö, joka tekee sijoituksia pääasiassa saksankielisissä maissa, Pohjoismaissa, Benelux-maissa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdistyneissä kuningaskunnissa.

Habeo Groupiin kuuluu kolmetoista talotekniikan alan yhtiötä tytäryhtiöineen: TRP Group Oy, KRS-Yhtiöt Oy, AFG Finland Oy, ESP Suomi Oy, HSK Sähkö Oy, Neloset Yhtiöt Oy, Respect Project Oy, Habeo Ref Oy, Sähkö Oy Turku, Sähkö Oy Helsinki ja LVI Asennus Saari Oy (viimeiset kolme yhdessä ”Havokk”), LVI-Pitkälä Group Oy ja Terawatt Oy. Habeo Groupin ydinosaamiseen kuuluu lämmitys, vesi ja viemäröinti, ilmanvaihto ja ilmastointi, sähkötyöt, jäähdytys ja kylmätekniikka, paloturvallisuus sekä vähäisessä määrin rakennusautomaatio. Lisäksi Habeo Group tarjoaa pienempiä saneeraus- ja korjausurakoita, joissa talotekniikka on keskeisessä roolissa.

Tritonin muista portfolioyhtiöistä Assemblin Caverion Group tytäryhtiöineen tarjoaa talotekniikan palveluita Suomessa. Assemblin Caverion Group tarjoaa talotekniikan osalta muun muassa sähkö-, LVI- (lämpö-, vesi-, ilmanvaihto) ja automaatiourakointia, kokonaisvaltaisia talotekniikkaprojekteja sekä näihin liittyviä kunnossapitopalveluita.

Paretec on talotekniikkaurakointia, erityisesti sähkötekniikka- ja rakennusautomaatiourakointia sekä palveluliiketoimintaa harjoittava yhtiö. Konsernin sähköliiketoiminta käsittää sähkö- ja teleurakoinnin sekä niihin liittyvät kunnossapito- ja huoltotyöt. Tarjottavat palvelut sisältävät myös mm. valaistukseen ja kaapelointiin liittyviä tehtäviä. Muiden muassa sähköurakoiden yhteydessä saatetaan tarjota myös turvallisuustekniikan (mm. paloturvallisuuden ja kulunvalvonnan) ratkaisuja, ml. merkkiriippumattomat turvallisuustekniikkajärjestelmien asiantuntija-, asennus- ja ylläpitopalvelu. Rakennusautomaatioliiketoiminta käsittää rakennusautomaatiojärjestelmien urakoinnin sekä automaatiojärjestelmien vuosihuollot ja kunnossapidon. Paretecilla on toimipisteet Vantaalla ja Oulussa, ja valtaosa sen liikevaihdosta kertyy Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta. Paretecin Suomesta kertynyt liikevaihto viimeksi päättyneellä tilikaudella oli noin 22,4 miljoonaa euroa.

Yritysostolla Habeo Group laajentaa tarjontaansa Suomessa talotekniikan toiminnoissa. Paretecilla on hyvin toimiva organisaatio palvelemaan erityisesti Uudellamaalla sijaitsevia sähkö- ja rakennusautomaatioasiakkaita.

 

2 Ilmoittajan näkemys relevanteista markkinoista

Tritonin portfolioyhtiöiden (eli Assemblin Caverion Groupin ja Habeo Groupin) ja Paretecin väliset horisontaaliset päällekkäisyydet kohdistuvat taloteknisiin palveluihin, ja niiden alasegmenteistä sähkötekniikkaan ja rakennusautomaatioon. Osapuolten välillä on myös vähäisiä vertikaalisia yhteyksiä rakennusautomaation ja talotekniikan tuotteisiin (mm. valaistus, äänentoisto), joita Paretec on ostanut Tritonin portfolioyhtiöiltä.

Talotekniikan kokonaismarkkina käsittää mm. sähkö-, ilmanvaihto, lämpö- ja vesitekniikan sekä rakennusautomaation tekniset osa-alueet. Ilmoitusvelvollisen mukaan talotekniikan kapea segmentointi eri teknisiin aloihin ei ole perusteltua. Ilmoitusvelvollinen on kuitenkin täydellisyyden vuoksi tarkastellut talotekniikan kokonaismarkkinan talotekniikkaa myös erillisinä markkinasegmentteinä jaettuna erikseen sähkötekniikkaan ja rakennusautomaatioon, sillä Tritonin portfolioyhtiöiden ja Paretecin väliset horisontaaliset päällekkäisyydet kohdistuvat näihin talotekniikan osa-alueisiin.

Rakennusautomaatiolla tarkoitetaan rakennusten teknisten lämmitys-, jäähdytys-, valvonta-, hälytys-, valaistus- ja ilmanvaihtojärjestelmien (jäljempänä ”LVI-laitteet”) automaattiseen ohjaukseen ja valvontaan käytettävien järjestelmien suunnittelua, asennusta ja ylläpitoa. Rakennusautomaatiojärjestelmät asennetaan rakennusten muuhun talotekniikkaan ja tekniseen infrastruktuuriin (kuten LVI-laitteisiin) siten, että kyseistä talotekniikkaa voidaan ohjata automaatiojärjestelmän avulla. Enenevässä määrin rakennusautomaation tavoitteena on myös energiansäästö.

Sähkötekniikan segmentin voidaan katsoa sisältävän pienjännitesähköasennukset (24kV asti) sekä rakennusten sähkö- ja turvallisuusratkaisut, joihin voidaan lukea mukaan esimerkiksi valaistustekniikka, sähkökomponentit ja sähkökaapelointi. Sähkötekniikan palveluihin lukeutuvat mm. turvallisuusjärjestelmien sekä ICT- ja AV- (audio visual) -teknologiaratkaisujen asennus- ja kunnossapitotyöt.

Ilmoitusvelvollinen on arvioinut osapuolten päällekkäisyyttä alasegmenteillä myös jaoteltuna erikseen urakointiin ja kunnossapitoon. Ilmoitusvelvollisen mukaan jaottelu on osin keinotekoinen, sillä liikevaihdon allokointi voi vaihdella toimijasta toiseen eikä urakoinnin ja kunnossapidon väliselle erottelulle ole olemassa mitään standardeja. Jaottelu on epätarkoituksenmukainen myös siitä syystä, että talotekniikan kunkin alasegmentin toimijat voivat lähtökohtaisesti toimia sekä urakoinnissa että kunnossapidossa.

Maantieteelliseltä laajuudeltaan talotekniikan markkinaa ja sen alasegmenttejä tulee Ilmoitusvelvollisen mukaan tarkastella valtakunnallisena, sillä useilla alan toimijoilla on valtakunnallinen toimipisteverkosto ja niiden palveluntarjontaa ja hinnoittelua ohjataan kansallisella tasolla.  Ilmoitusvelvollinen on kuitenkin tarkastellut markkinoita myös erikseen alueilla, jossa osapuolilla on päällekkäisyyttä (erit. Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa). Ilmoitusvelvollisen toimittamat tiedot talotekniikan segmenttien kokonaiskoosta kullakin alueella perustuvat Ilmoitusvelvollisen arvioihin.[1]

 

3 Ilmoittajan näkemys kaupan kilpailuvaikutuksista

Ilmoitusvelvollisen mukaan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus valtakunnallisesti jää matalaksi segmenttikohtaisesta arvioinnista riippumatta. Osapuolten arvion mukaan talotekniikan kokonaismarkkina on vuonna 2023 ollut kooltaan noin 7,8 miljardia, josta arvioidusti 5,8 miljardia kohdistuu projekteihin ja 1,9 miljardia kunnossapitoon. Siinäkin tapauksessa, että yrityskauppaa arvioitaisiin kapeimmalla mahdollisella tavalla eli ensin teknisiin osa-alueisiin ja sen jälkeen edelleen urakointiin ja kunnossapitopalveluihin jaettuna, osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti pääosin maltilliseksi. Korkeimmat yhteenlasketut markkinaosuudet osapuolilla on rakennusautomaatiossa.

Ilmoitusvelvollinen esittää alla markkinatiedot vuodelta 2023 niistä talotekniikan alasegmenteistä, joilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ylittää 20 %.[2]  Muilla päällekkäisillä talotekniikan segmenteillä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää alle 20 %:iin.

 

Rakennusautomaatio

 

Markkinasegmentti	Yrityskaupan osapuolten markkinaosuus yhteensä (%)	Muiden markkinatoimijoiden markkinaosuus yhteensä (%)	Markkinan koko (MEUR)
Rakennusautomaatio/ projektit/ Suomi	20–30 %	70–80 %	119,7
Rakennusautomaatio/ kunnossapito/ Suomi	30–40 %	60–70 %	68,3
Rakennusautomaatio/ projektit / Uusimaa	30–40 %	60–70 %	57,4
Rakennusautomaatio/ kunnossapito/ Uusimaa	20–30 %	70–80 %	32,3

 

Rakennusautomaation markkinalla toimii useita rakennusautomaatiota tarjoavia toimijoita, joista valtakunnallisesti merkittävimpiä ovat Schneider Electric arvioidusti 10–20 % markkinaosuudella, Siemens (5–10 %), Bravida (5–10 %), Are (5–10 %), Elvak (0–5 %) ja Honeywell (0–5 %) sekä näiden ohella alueellisia toimijoita.

Kaupasta seuraava rakennusautomaation markkinaosuuden lisäys on yllä mainituilla alasegmenteillä hyvin vähäinen, noin yhden prosentin luokkaa. Lisäksi on huomattava, että Paretecin rakennusautomaation myynti on kohdistunut lähinnä Uudenmaan alueelle, jossa myös on eniten kilpailua.

 

Sähkötekniikka, kunnossapidon segmentti

Osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet vuonna 2023 nousevat hieman yli 20 prosenttiin Uudenmaan sähkötekniikan kunnossapidon alasegmentillä.

Markkinasegmentti	Yrityskaupan osapuolten markkinaosuus yhteensä (%)	Muiden markkinatoimijoiden markkinaosuus yhteensä (%)	Markkinan koko (MEUR)
Sähkö/ kunnossapito/ Uusimaa	20–30 %	70–80 %	225,6

 

Alasegmenttikohtaisen tarkastelun sijaan ilmoitusvelvollinen pitää tarkoituksenmukaisempana arviointikohteena sähkötekniikan segmenttiä kokonaisuutena, sisältäen sekä urakoinnin että kunnossapidon. Kaikilla Uudenmaan alueella toimivilla sähkötekniikan palveluja tarjoavilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota sekä urakoihin että ylläpito/korjauspalveluihin. Uudenmaan sähkötekniikan markkina (sis. urakat ja kunnossapidon) on osapuolten arvion mukaan suuruudeltaan vähintään noin 1105 miljoonaa euroa, ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus selvästi alle 20 %. Markkina on erittäin kilpailtu ja kilpailijoita on useita satoja.

Joka tapauksessa ilmoitusvelvollinen katsoo, että kaupasta seuraava markkinaosuuden lisäys on varsin maltillinen. Myös markkinaa kapeasti tarkasteltaessa kaupasta seuraava markkinaosuuden lisäys on Uudenmaan sähkötekniikan kunnossapidossa 0–5 %. Ilmoitusvelvollinen katsookin, että kaupalla ei käytännössä voi olla negatiivisia vaikutuksia kyseisen segmentin kilpailuolosuhteisiin.

 

Talotekniikka, kunnossapidon segmentti

Osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet 2023 nousevat hieman yli 20 prosenttiin myös talotekniikan kunnossapidon alasegmenteillä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla.

Markkinasegmentti	Yrityskaupan osapuolten markkinaosuus yhteensä (%)	Muiden markkinatoimijoiden markkinaosuus yhteensä (%)	Markkinan koko (MEUR)
Talotekniikka/ kunnossapito / Uusimaa	20–30 %	70–80 %	531,3
Talotekniikka/ kunnossapito/ Pohjois-Pohjanmaa	20–30 %	70–80 %	115,4

 

Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan talotekniikan markkinalla toimii valtakunnallisia toimijoita kuten Aro Yhtiöt Oy, Instalco, Are Oy, Quattro Mikenti Group Oy, Bravida Finland Oy ja Consti Oyj ja lisäksi merkittävää kilpailupainetta tuovia paikallisia kilpailijoita.

Ilmoitusvelvollisen arvion mukaan kaikilla Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan talotekniikan toimijoilla on mahdollisuus tarjota sekä urakoihin että ylläpito-/korjauspalveluihin. Ilmoitusvelvollinen pitää tarkoituksenmukaisempana arviointikohteena talotekniikan segmenttiä kokonaisuutena, sisältäen sekä urakoinnin että ylläpidon. Urakat ja kunnossapidon sisältävillä talotekniikan segmenteillä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla jää kaupan jälkeenkin maltilliseksi ja selvästi alle 20 prosenttiin.

Joka tapauksessa ilmoitusvelvollinen toteaa, että markkinaosuus ei juuri kaupan myötä talotekniikan markkinoilla lisäänny, sillä osapuolten markkinaosuus pohjautuu pitkälti Tritonin portfolioyhtiöiden jo olemassa olevaan myyntiin, eikä kauppa juurikaan lisää markkinaosuuksia. Ilmoitusvelvollinen katsookin, että kaupalla ei käytännössä voi olla negatiivisia vaikutuksia kyseisten segmenttien kilpailuolosuhteisiin.

Ilmoitusvelvollinen katsoo, että yrityskauppa ei johda osapuolten määräävään markkina-asemaan tai kilpailun merkittävään estymiseen Suomen markkinoilla tai niiden olennaisella osalla millään markkinasegmentoinnilla. Markkinoille jää yrityskaupan jälkeenkin riittävä määrä kilpailua. Ilmoitusvelvollisen mukaan talotekniikka on fragmentoitunut toimiala, jolla toimii suuri määrä isoja ja pienempiä toimijoita sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Määrällisesti talotekniikan palveluja tarjoavia yrityksiä on Suomessa tuhansia. Alalle tulon kynnys on talotekniikassa matala ja asiakkailla, kuten rakennusyhtiöillä, on neuvotteluvoimaa.

 

[1] Taustalla on Triton/Caverion -kaupan yhteydessä tehdyt arviot, jotka on ilmoitettu KKV:lle yrityskaupan yhteydessä vuonna 2023. Näihin olettamiin on tarkasteltavana olevassa ilmoituksessa sovellettu arviota keskimääräisestä noin 11 %:n laskusta talotekniikan kokonaismarkkinalla (sisältäen sekä urakat että kunnossapidon) vuodesta 2022 vuoteen 2023. Osapuolet arvioivat, että talotekniikan markkina on laskenut eniten urakoissa, joihin selkeimmin vaikuttaa rakennusmarkkinoiden (erityisesti uudisasuinrakennuksiin) suhdanteet. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin noin 13–15 prosentin laskua urakoissa hieman alueesta riippuen. Osapuolten arvioiden mukaan rakentamisen suhdanteet eivät ole juuri vaikuttaneet negatiivisesti taloteknisiin kunnossapitotöihin, vaan markkina on Ilmoitusvelvollisen arvion mukaan mahdollisesti jopa kasvanut verrattuna vuoteen 2022. Varovaisuussyistä Ilmoitusvelvollinen on kuitenkin arvioinut kunnossapitomarkkinan pysyneen vuonna 2023 samalla tasolla kuin vuonna 2022.

[2] Ilmoitusvelvollisen mukaan sen markkinan kokoa koskevat arviot ovat konservatiivisia. Markkinan koko tiivistelmässä kuvatuilla alasegmenteillä saattaa olla suurempi kuin annetut arviot antavat ymmärtää, jolloin osapuolten markkinaosuus on vastaavasti esitettyä maltillisempi.